Projektiministeri ja sopeuttamistoimet

Pitkää miestä ei oikein voi sanoa pätkäministeriksi, joten sanotaan Matti Vanhasta projektiministeriksi. Sellaisen pestin hän kaikesta päätellen itsekin katsoi ottaneensa vastaan. Hän ei halua olla puolueensa ääni hallituksessa, vaan pelkkä valtiovarainministeri. Seuraavassa puoluekokouksessa selviää, kuka puoluetta johtaa jatkossa. Jos puheenjohtaja on joku muu kuin Katri Kulmuni, niin epäilemättä ministeriruletti pyörähtää taas käyntiin.

Mitä projektiministeri sitten tekee? Paljonkin, kunhan akuutista koronakriisistä päästään yli. Sitten alkavat talouden tasapainottamis- ja sopeuttamistoimet, joita Kulmuni jo eilen väläytti. Hän otti esimerkiksi työurien pidentämisen, mutta sen ajatuksen tyrmäsivät vastuuministerin lisäksi myös työmarkkinaosapuolet EK:n Jyri Häkämiestä myöten. Eläkeikää nostettiin kolme vuotta sitten, eikä kaavamainen eläkeiän nosto auta, kun ongelmana on työelämässä jaksaminen eläkeikään asti.

Sopeuttamistoimista puhuttiin myös illan A-studiossa. Keskustelusta jäi vähän sellainen tunne, että Petteri Orpo ja Jussi Halla-aho mielistelivät Matti Vanhasta ja Li Andersson joutui puolustuskannalle. Setämiehet halusivat jutella vähän niin kuin miesten kesken, ja setämiehillä en tarkoita iältään vanhinta keskustelijaa.

Petteri Orpo puhui talouden tasapainottamistoimista ja työllisyyden nostosta, kuten aina tekee. Hän ei kuitenkaan yksilöinyt tarkemmin niitä toimia. Jussi Halla-aho puhui maahanmuutosta, kuten aina tekee. Hänen mukaansa talous tasapainotetaan veronkevennyksin, jotka rahoitetaan rajoittamalla maahanmuuttoa ja leikkaamalla kehitysapua. Siitä taikaseinästä tuntuu riittävän rahaa ihan kaikkeen.

Vanhanen osoitti ymmärrystä sanomalla, että sopeuttamistoimet ja rakenteelliset uudistukset ovat iso kokonaisuus. Yle listasi tähän kokonaisuuteen sisältyvät toimet ja keinot, ja tutultahan ne näyttävät. Juuri näistä keinoista yleensä keskustellaan, mutta valitettavasti kokonaisuus hämärtäen aina yhdestä kerrallaan. Käydäänpä niitä läpi.

Eläkeiän kaavamainen nosto ei siis toimi, mutta työssä jaksamiseen satsaaminen saattaa toimia. Työelämän uudistamisella on ikävä kaiku, sillä se tarkoittaa yleensä työehtosopimusten yleissitovuuden heikentämistä, työttömyysturvan porrastamista ja kikyn kaltaista palkkojen pienentämistä. Työllistämispalvelujen lisääminen saattaa toimia, sillä ongelmana on pitkäaikaistyöttömyys. Siihen ei pure aktiivimallin kaltainen tukien leikkaaminen, kuten viime vaalikaudella nähtiin.

Kannustava sosiaaliturva on pulpahdellut pintaan jo monta vuotta, ja alkujaan puhuttiin vastikkeellisesta sosiaaliturvasta. Se kuulosti kuitenkin liian rumalta, joten ruvettiin puhumaan kannustavuudesta. Sitä samaa se kuitenkin tarkoittaa, eli sosiaaliturvan eteen olisi tehtävä työtä. Tästä meillä ovat esimerkkinä kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu, joissa työtä tehdään työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella.

Koulutusta pitäisi lyhentää, ja siihen keinoksi tarjotaan aina lukukausimaksuja. Sillä tavalla koulutusajat eivät lyhene, mutta opiskelijat kyllä vähenevät. Verotusta pitäisi keventää, mutta silti yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut eivät saa kärsiä. Marinin hallitusta on jo ehditty moittia sote-esityksestä, jolla ei pyritä säästämään kustannuksista. Ei niistä voi säästää leikkaamatta ja palveluverkostoa supistamatta, sillä varsinkin terveydenhoidon menot kasvavat joka tapauksessa koko ajan. Sipilän hallituksen sotella pyrittiin säästämään kolme miljardia, mutta jo sen pelkkä valmistelu maksoi niin paljon, että sillä rahalla olisi kohennettu monta asiaa. Lisäksi laskelmat osoittivat säästötavoitteen mahdottomaksi toteuttaa.

Viimeisenä tulee kuntien yhdistäminen. Siitä olen ennenkin sanonut, että kahden tai useamman köyhän yhdistäminen ei synnytä yhtä rikasta, vaan yhden ison köyhän. Lounais-Suomen pienten kuntien kohdalla yhdistämisestä saattaisi joissain tapauksissa olla hyötyä, mutta yhdistämisestä päättävät kunnat itse. Pakkoavioliitoista syntyy onnettomia lapsia.

Tätä keskustelua tullaan käymään ensi syksynä, ja Vanhanen tietää sen varmasti. Niin tietävät muutkin poliitikot, mutta julkinen keskustelu menee aina lillukanvarsiin. Oikeastaan kirjoitin tämän jutun lunttilapuksi itselleni, mutta saavat sitä käyttää muutkin sitten, kun sopeuttamisesta ruvetaan tosissaan puhumaan.

Kommentit (76)
  1. Oikeastaan kirjoitin tämän jutun lunttilapuksi itselleni[…]

    Sakun blogi on kansakunnan lunttilappu. Arkistosta on hyvä katsoa, mitä luvattiin ja kuinka sitten kävikään. Poliittinen muisti lyhyt kuin orpo, blogi pitkä kuin Vanhanen.

  2. Vuonna 1987 jälkeen syntyneille ei lasketa enään tavoite eläkeikää koska se on 70v itse joudun työskentelee 67,4v lapseni 2011,2013,2017,2020 syntyneet he 70v asti. Täytyykö siis yläikäraja 70v nostaa vai mitä eläkeikää keskusta nostaa? Laittaisi nyt sitten vaikka 100v niin vanhukset menevät vankilaa nauttimaan.

    1. Tarkoittavat varmaankin maatalouden luopumiseläke ikärajaa.😎

    2. Heli Heikkinen
      9.6.2020, 10:07

      Tosiasiassahan eläkeiän nosto olisi eläkkeen leikkaus, koska yhä harvempi jaksaisi täyteen eläkkeeseen saakka.

    3. Eiköhän tarkoitus, siis tarkoitus koulutuksesta huolimatta, ollut sanoa, että todellista eläkkeelle siirtymisikää, ei eläkeikää pitää nostaa. Vivahde-ero, mutta merkittävä.

      Elinikäolettaman siirtyessä lähemmäs kolminumeroista lukua ei eläkkeelle todellakaan voi 60-kymppisenä kaikki lähteä.

      1. Markku Näätänen
        9.6.2020, 15:00

        Eipä taida enään kovin montaa ammattia tai työtä olla mistä 60 vuotiaina lähdetään eläkkeelle.

        1. Olen kummastellut tuota eläkeiän nostoa. Vanhat itsensä särkeneet raakit pannaan ähräämään töissä itsestään mehut irti. Ja samaan aikaan kohkataan nuorisotyöttömyydestä…?

          1. Eihän siinä mitään järkeä olekaan, se on vain kokoomuksen ja persujen tapa säästää eläkemenoista ja siirtää kurjuutta nuoremmille. Jo nyt sovittu eläkeiän nostokin käy vielä todella raskaaksi monelle. Valitettavasti keskustastakin löytyy vielä niitä jotka luulevat kaikkien ihmisten jaksavan työelämässä alati nousevaan eläkeikään saakka. Kokoomuksessa ja persuissa uskotaan että ihmiset ovat koneita jotka pitää ajaa loppuun ja jotka pitäisi heitttää sen jälkeen suoraan kuoppaan koska talous vaatii.

            1. Sehän riippuu ihan siitä minkä ikäisenä meinasit päätyä hauta-arkkuun. Ihan hyvin voi jäädä 55v eläkkeelle, jos tiedät varmuudella että kuolet 65 vuotiaana. Se ei ole millään lailla yhteiskunnallisesti kestävää, että joku jää 60 vuotiaana eläkkeelle ja elää lähes 110 vuotiaaksi. Naiset erityisesti elävät eläkkeellä hyvin pitkään miehiin verrattuna.

      2. Eläkeiän nostamisesta puhutaan ajoittain mutta samalla jo viisikymppiset ovat yrityksille liian vanhoja joista halutaan päästä eroon eikä ainakaan palkata. Miksiköhän EK on aiemmin puhunut eläkeiän nostosta vaikka se edustaa yrityksiä?

      3. Piti kylllä odottaa että täytin 65 kaikkien kolmen eläkkeen kohdalla. Se on käsittääkseni se yleisin ikäraja eläkkeellepääsyyn, joitakin erikoisammatteja joista päsee jo 45 v täyttyään ja muita variaatioita mutta tavallinen palkansaaja tai sitäpalkkaa saamaton saa odottaa kunnes täyttää 65 v.

Kommentointi suljettu.