Politiikan vieraslaji
Politiikkaan ja koko yhteiskuntaan on pesiytynyt vieraslaji, joka haluaa vallata alaa ja tukahduttaa ympärillään olevan monimuotoisuuden. Se vaatii itselleen täydellistä sananvapautta jopa lakia uhmaten, mutta ei anna sitä toisille. Se haluaa ulottaa tämän määräysvaltansa joka alalle. Kaikkien on kunnioitettava sen absoluuttista sananvapautta, mutta se ei kunnioita kenenkään muun sananvapautta. Kukaan ei saa arvostella sitä.
Kuten muistetaan, niin kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) ei joutunut oikeuteen vuosi sitten eduskunnassa pitämästään vieraslajipuheesta, koska eduskunta ei poistanut hänen syytesuojaansa. Nyt hän jatkaa samoja puheita ja laajentaa toimintaansa kirkon tontille. Mäenpään kotiseurakunnan messussa lauletussa Anna-Mari Kaskisen runossa sanotaan, että ei ole vieraslajia, ja se ei Mäenpäätä miellyttänyt. Hän teki asiasta ivallisen päivityksen Facebookiin.
Asia ei jäänyt siihen, vaan Mäenpää näkyy jatkavan samalla linjalla Facebook-sivullaan. Hänen mielestään kirkko ja hänen kotiseurakuntansa ovat ruvenneet politikoimaan häntä vastaan. Hänen kannattajansa näkyvät pitävän kirkkoa valtakunnansyyttäjää pahempana uhkana sananvapaudelle.
Jotta farssi olisi täydellinen, niin Lapuan hiippakunnan hiippakuntavaltuutettu Piia Kattelus (ps) on tehnyt hiippakunnalle kantelun seurakunnan sunnuntaisesta messusta. Hänen mukaansa messussa on käytetty poliittista ja puolueellista tekstiä. Lukekaa asiasta kertova Ylen uutiskirje.
Tällainen on siis populistien sanan- ja uskonnonvapauskäsitys. Ne kuuluvat vain heille, ja kaikkien muiden on joko myötäiltävä heitä tai oltava hiljaa. Se Päivi Räsäsen tapauksessa vaadittu kristillinen ja Raamatun tulkintaan perustuva sananvapaus ei kuulu edes kirkolle, jos sanoma ei miellytä. He peilaavat koko ajan kaikkien muiden sanomisia etsien itseensä kohdistuvaa piikkiä, ja sellaiseksi kelpaa paremman puutteessa jopa virsilyyrikon runo. Siinähän korostetaan lähimmäisenrakkautta sanomalla, että ei ole vieraslajia eikä muukalaisia. Sen on siis pakko olla suunnattu juuri niitä vastaan, joiden koko niin sanottu politiikka perustuu ihmisten erotteluun heihin ja meihin.
He eivät tajua, että heidän lakiin pohjautuvat oikeutensa ja vapautensa eivät vähennä tai heikennä muiden oikeuksia ja vapauksia. Vaatimalla jopa kirkkoa taipumaan omaan tahtoonsa he paljastavat, että mikään ei ole heille pyhää, vaan kaikkien on joko palveltava heidän tarkoitusperiään tai vaiettava kokonaan. Tämä pyrkimys oli selkeästi nähtävissä jo vuosia sitten pienen porukan toimintana, mutta nyt siitä on tullut politiikan arkea.
Vai onko? Se riippuu meistä muista. Se riippuu jokaisesta yksilöstä ja yhteisöstä. Tässä tapauksessa se riippuu erityisesti kirkosta ja sen yksittäisestä seurakunnasta. Kristillisen Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki pukee tämän ajatuksen sanoiksi Facebookissa:
-On oikein soveliasta ja kristillistä, että Anna-Mari Kaskinen tekee runollaan selväksi, ettei yksikään ihminen ole “vieraslaji”. Sehän on tervettä reagointia lähimmäisenrakkauden hengessä siihen, että kansanedustaja on tunnetusti halventanut tällä sanalla ihmisiä.
-Nyt ei pidä housunpunttien yhtään tutista, vaan on täysi syy puolustaa laajaan käyttöön seurakunnissa tarkoitettua erittäin ajankohtaista tekstiä. On paha huti ryhtyä paimentamaan virsilyyrikon kielikuvia.
-Nyt ei pidä housunpunttien yhtään tutista, vaan on täysi syy puolustaa laajaan käyttöön seurakunnissa tarkoitettua erittäin ajankohtaista tekstiä. On paha huti ryhtyä paimentamaan virsilyyrikon kielikuvia.
Amen to that!
Mitä tulee kun yhdistetään ahdasmielisyys, taikausko, vasemmisto vastaisuus, ay- kammo, muukalaisviha, heikko yleissivistys,nationalismi, aseet, twitter… jne. Vastaus kommentin lopussa.
Aika useat varmasti jakavat mielipiteeni sen suhteen että uskonto ja politiikka ovat jotain sellaista jota ei pitäisi sisällyttää samaan lauseeseen. Henkilökohtainen vakaumus on nimensä mukaisesti yksityinen, parhaimmillaan elämää rikastuttava voima, mutta valjastettuna poliittisiin tarkoitusperiin se muuttuu itsensä irvikuvaksi. Aikanaan Jeesus hyökkäsi rahanvaihtajia vastaan, nyt 2000- vuotta myöhemmin rahanvaihtajat ovat ottaneet takaisin paikkansa. Ahneus ei ole enää kuolemansynti, vaan olotila johon pyritään.Raamattua voi ja tulkitaan, on aina tulkittu tasan niin että se palvelee omaa ja vain omaa etua.
Juha Mäenpään sananvapaus on sitä, että herra voi aivan vapaasti tehdä itsestään typeryksen koko kansan edessä. Kukaan ei pakota hänen kirjoituksia lukemaan, mutta se ei poista ongelmaa. Aina on niitä, jotka lukevat ja saavat pontta omien ennakkoluulojen vahvistamiseksi niin yksilö, kuin yhteiskunnan tasolla.
Ja se vastaus on: isoja ongelmia.
Vastaus kysymykseesi: kristinusko.
Näin tietysti voi olla.
Itse olen open minded, vihervasemmistolainen, ammattijärjestön jäsen, muukalainen vieraalla maalla (ihonväri on tosin se “oikea”, omaan tietyn yleissivistyksen ja sen lisäksi kaksi akateemista loppututkintoa, pidän itseäni ensisijaisesti ihmisenä ja eurooppalaisena, kävin siviilipalvelun ja twitteriä korkeintaan luen. Olen siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia aktiivinen kristitty ja luottamusihminen seurakunnassani…
Ynnä muut uskonnot.
“Vastaus kysymykseesi: kristinusko.”
Pikemminkin breivikiläinen “kulttuurikristillisyys”, jossa uskon nimi ja symbolit on valjastettu taas yhdeksi keinoksi erottaa “meidät” “niistä.” Uskonnon varsinainen viesti on vain riesa, etenkin ne nössömmät kohdat lähimmäisenrakkaudesta ja vieraan hyväksynnästä.
Blogitekstissä kuvattu avoin ja hyväksyvä kristillisyys on kulttuurikristitylle vain merkki, että kirkko on harhautunut oikealta tieltä.
Eino Leino kirjoitti toista sataa vuotta sitten “tuhatpäisestä tuhmuudesta”.
Kun aamutuimaan lukee Mäenpään tollouksia, jotensakin halvaantuu. Miten Pyhä Jumala taivaassa meillä on tällaisella järjenjuoksulla varustettuja ihmisiä lainsäätäjinä? Eikä hän ole ainut.
Jos internet olisi keksitty 100 vuotta sitten, Leino olisi laulanut satatuhatpäisestä tuhmuudesta.