100 000 työpaikkaa

Viime perjantaina valtiovarainministeriön virkamiehet julkaisivat oman esityksensä työllisyystoimiksi, ja se esitys näytti ihan EK:n laatimalta. Toissapäivänä Petteri Orpo ilmoitti puoluejohdon kesäkokouksessa haastavansa hallituksen työllisyystoimet  niillä samoilla esityksillä. Ainoa ero näyttäisi olevan, että virkamiehet lupasivat 60 000 uutta työpaikkaa, mutta Orpo pani paremmaksi ja lupasi 100 000 työpaikkaa, kunhan puolueen suunnitelma valmistuu.

Mukaan taisi tulla vähän poliitikkolisää, mutta se tietysti kuuluu asiaan. Kasvoihan Sipilänkin hallituksen aikaansaamien uusien työpaikkojen määrä ainakin puheissa sellaista vauhtia, että heikompaa huimasi. Parhaimmillaan uusia, kokoaikaisia työpaikkoja ilmoitettiin syntyneen Sipilän hallituksen aikana 120 000, vaikka tosiasiassa niitä syntyi vain puolet siitä. Toinen puoli oli  jatkuvaa osa-aikatyötä, määräaikaista kokoaikatyötä tai määräaikaista osa-aikatyötä. Yksi tunti palkkatyötä viikossa riittää määrittelemään henkilön työlliseksi.

Virkamiehet siis esittivät aikuiskoulutustukea poistettavaksi tai aikuisopintojen muuttamista lainalla maksettavaksi. Eläkeputki, osittainen varhaiseläke ja vuorotteluvapaa esitettiin poistettavaksi, samoin työttömyysturvan eläkekarttuma. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa esitettiin kiristettäväksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillista harkintaa poistettavaksi. Tähän listaan Orpo lisäsi vielä paikallista sopimista työpaikoilla ja varhaiskasvatusmaksujen alentamista, jotta yhä useampi vanhempi voisi osallistua työelämään.

Varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta voin olla samaa mieltä Orpon kanssa, mutta en paikallisen sopimisen lisäämisestä. Nykyisinkin voi sopia TES:n ylittävän palkan maksamisesta paikallisesti, joten Orpo tarkoittaa vain palkkojen alentamista. Ihan samalla tavalla puhe muistakin sopeuttamistoimista ja työelämän rakenteellisista uudistuksista tarkoittaa työolojen heikentämistä ja palkan alentamista.

Eläkeputken poistaminen on noussut kovasti esille, mutta tosiasiassa se koskettaisi hyvin harvoja. Eläkeputki ei ole missään vaiheessa ollut mikään automaattinen ikääntyneiden työttömien suoja, ja putkeen pääseminen on edellyttänyt riittävää työhistoriaa ja oikeiden ikärajojen täyttymistä. Putken ulkopuolelle pitkäaikaistyöttömiksi putoaa jatkuvasti työntekijöitä, jotka on esimerkiksi irtisanottu ennen oikeita ikärajoja ja jotka ovat lopulta pudonneet perusturvalle.  Tästä voitte lukea lisää ihan tilastojen kanssa täältä. Kummelin sketsejä mukaillen voi hyvin sanoa, että ei eläkeputken poistamisella vielä kuuhun mennä.

Ei mennä muillakaan ministeriön ja nyt myös kokoomuksen esityksillä. Niillä toimilla vain pidettäisiin ikääntyvät ja sairaat väkisin työmarkkinoiden käytettävissä, vaikka oikeasti heillä ei ole mahdollisuuksia työllistyä kokoaikaisesti. Tarkoitus olisi vain saada työvoimaa lyhytaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin, joista saadulla palkalla ei elä, vaan sen lisäksi on turvauduttava yhteiskunnan tukeen.

Muistelen Juhana Vartiaisen sanoneen, että ei ole tarkoituskaan tulla toimeen palkalla, vaan sen lisäksi nostetaan yhteiskunnan myöntämiä tukia. Tämä merkillinen ikiliikkuja on yhtä mahdoton kuin ikiliikkujat yleensä. Jos verovaroista maksetaan tukea suoraan työntekijälle ja epäsuorasti työnantajalle, niin jossain vaiheessa raha loppuu. Vielä varmemmin se loppuu, jos verotusta vielä kevennetään kokoomuksen vaatimusten mukaisesti. Erityisesti ihmettelen tätä oikeiston suosimaa ajattelua siksi, että minun mielestäni se on sitä sosialismia, jossa valtio elättää sekä työnantajat että työntekijät.

Odotan mielenkiinnolla sitä Orpon lupaamaa toimenpideohjelmaa, jolla kokoomus haastaa hallituksen.

Kommentit (78)
  1. Orpo pani paremmaksi ja lupasi 100 000 työpaikkaa[—]

    Kaikkonen latasi joitakin vuosia sitten suorassa A-studiossa Rinteelle: ”SDP hävitti edellisellä hallituskaudella satatuhatta työpaikkaa.”

    1990-luvulla Pattayalla baarissa humalainen turisti tonki turvalokeroaan ja huusi yllättyneenä kovaan ääneen: ”Löysin satatuhatta bahtia!” – rahoja, jotka mies luuli jo törsänneensä.

    Meitä laitetaan halvalla.

  2. Kari Miettinen
    19.8.2020, 09:32

    ”Muistelen Juhana Vartiaisen sanoneen, että ei ole tarkoituskaan tulla toimeen palkalla, vaan sen lisäksi nostetaan yhteiskunnan myöntämiä tukia.” Vai olisiko se ollut toinen suuri kokomusta ajattelija Björn Wahlroos?

    Orpon listassa ei sinänsä mitään yllättävää ja samaa ihmettelen paikallisesta sopimisesta, sillä onhan sitä voinut tehdä aina!

    1. Molemmat sanoi. Vartiaisen mukaan valtio ”justeeraa” sitten ahkeran viis eurosensa tienaajaa, leivän kannikan voi käydä vielä leipäjonosta.

    2. Löytyy lehtiuutinen 12.12.2017, josta selviää, että jo edellisenä vuonna Orpo on ehdottanut oikeutta alipalkkaukseen. (Niin se oleellinen työntekijän puute, joka oikeuttaisi alipalkkaukseen on sitten ne suhteet ja/tai aukoton työhistoria).

      Toki löytyy monia muitakin, jotka ovat samaa mieltä esim. Björn Wahlroos.

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201712122200597500

      ”Rinne ripitti Orpoa

      Palkkakeskustelu nousi pinnalle myös viime viikolla, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Talouselämälle, että ihmisille, joiden osaamisessa on puutteita, voitaisiin maksaa yleistä palkkatasoa pienempää palkkaa.

      – En ole ehdottomassa kaksia työmarkkinoita, mutta olen edelleen samaa mieltä. Käytäntö koskisi myös suomalaisia, tietenkin, Orpo kommentoi ja kertoi saaneensa jo viime vuonna ”lokaa niskaansa” tehdessään saman ehdotuksen.”

      1. Mika Pajari
        19.8.2020, 12:15

        ”ihmisille, joiden osaamisessa on puutteita, voitaisiin maksaa yleistä palkkatasoa pienempää palkkaa.”

        Itse asiassa digitalisaatio menee eteenpäin sellaista vauhtia, että kaikilla työntekijöillä on puutteita osaamisessa. Eli kaikille kuuluisi maksaa pienempää palkkaa.

        1. ”Itse asiassa digitalisaatio menee eteenpäin sellaista vauhtia, että kaikilla työntekijöillä on puutteita osaamisessa. Eli kaikille kuuluisi maksaa pienempää palkkaa.”

          Se ei ole sattumaa. Juuri siihen tällä pyritään.

        2. Ihan riittävästi on jo pienipalkkaisia tässä maassa kuin myös 500 000 työtöntä.

        3. Johtajilla varsinkin on pahoja puutteita siinä osaamisessa, joku alainen hoitaa hommat ja johtaja laittaa vain nimensä alle. Heille siis voi vaikka puolittaa sen palkan.

      2. Ihmisille, joilla ”puutteita osaamisessa”, pitää antaa koulutusta ammattiin ta tutkintoon.

        Koulutus ja opiskelu on ainoa keino luoda työllistymisen edellytyksiä.

        Hetemäen raportissa opiskeluoikeutta halutaan päinvastoin rajata.

        Jos haussa on mahdollisimman halpa työvoima, ei lukutaidollakaan sitten varmaan tee mitään. Lukutaitoinen saattaa lukea vääriä blogeja.

        ”Suomesta halpatyömaa” on Orpon työpaikkojen todellinen sisältö. Emme voi kuitenkaan pärjätä hintakilpailussa tai kisassa kohti pohjaa.

        1. ”Ihmisille, joilla ”puutteita osaamisessa”, pitää antaa koulutusta ammattiin ta tutkintoon.” sanoisin toisin.. kuten VM.n ammattilaiset… jos on puutteita osaamisessa niin tulee hankkia se koulutuksen kautta… miksi muiden pitäis se kustantaa ???? kyllä joku vastuu pitää olla ihmisellä itselläänkin ja aina ei voi valita vain kivoja juttuja. Kyllä taivaanrannanmaalaritukijakoulutettuja on maa täynnä mutta osaaminen arjessa onkin sitten jo toinen juttu…. pääseehän sillä kyllä politiikkaan vaikuttamaan..ymmärrystä se vaan ei takaa.

          1. Aivan Tummu, jotkut eivät osaa edes yhtä ainoaa kysymysmerkkiä laittaa lauseen perään, vaan pitää useampi siihen tunkea. Puhumattakaan kolmen pisteen ylikäytöstä…

          2. Työnantajilla on kanssa vastuunsa opettaa työntekijänsä tekemään juuri heillä tarvittavia töitä. Niin tekivät työnantajat ennen kuin valitiolle annettiin se pakko opettaa tarvittavia työntekijöitä työnantajille.

          3. Anna Hakola
            19.8.2020, 20:18

            Silloin, kun tarvitaan osaajia erityisalalle, työnantajan koulutus on ainoa tie osaavaan ammattitaitoon ja pysyvään työsuhteeseen.

            1. Jos työpaikalle on päästetty henkilöitä, joiden ”osaamisessa on puutteita”, niin minun mielestäni asiasta pitää kysyä nimenomaan työhönottotoimistosta, että miksi?

      3. Orpo ei ehkä tiedä, mutta kyseinen systeemi on jo olemassa. Sitä kutsutaan oppisopimukseksi.

    3. Vartiainen ainakin puolusti aktiivimalliaan myös näillä sanoilla. Muistan ihan ensimmäisen eduskunnan kyselytunnin jossa oli työministeri Lindström ja VM Orpo. Kumpikin kiisti että työttömien syyllistäminen ei ole ollenkaan tarkoitus. Kuten nähtiin, se oli ainoa mikä aktiivimallista jäi elämään jonkin kansanosan maailmassa.

Kommentointi suljettu.