Alue- ja tukipolitiikkaa

– Me uskomme vakaasti, että maalla asuvilla ihmisillä on luja halu tulla toimeen omalla työllään eikä kitkutella kepulaisella tukiaispolitiikalla.

Näin kommentoi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho lauantaina MTV:n Uutisextra-ohjelmassa maaseudun tukipolitiikkaa ja sai keskustalaiset kyselemään, mitä tukia Halla-aho tarkoittaa. Hän sivusi asiaa perustellessaan vastustavaa kantaansa EU:n koronatukipakettiin ja EU:n budjettiin, jotka toisivat merkittävän määrän euroja myös suomalaiselle maaseudulle.

Kuten tiedetään, niin perussuomalaiset vastustivat eduskunnassa EU-tukien sitomista oikeusvaltioperiaatteeseen, joten heidän mielestään sitä vastaan rikkoville Puolalle ja Unkarille pitää antaa tukia. Sen sijaan Suomen maaseudulla ei ilmeisesti tukia tarvita, vaan kukin tulkoon toimeen omalla työllään.

Halla-aho on asunut koko ikänsä kaupungissa, joten hänellä tuntuu olevan hämärä käsitys elämästä maaseudulla. Näin siitä huolimatta, että hän on viime kuukaudet kiertänyt ahkerasti keskustan perinteisillä kannatusalueilla arvostelemassa keskustaa ja paasaamassa maahanmuutosta. Kaupunkilaisena hän on tietenkin tottunut siihen, että ruoka tulee kaupasta.

Mistä se sinne kauppaan tulee? Se tulee tietenkin maataloustuottajilta, jotka elävät omalla työllään. Maataloustuet ovat osa heidän palkkaansa, ja jos niitä ei olisi, niin se ruoka kaupassa olisi paljon nykyistä kalliimpaa. Kyllä tuottajat eläisivät palkallaan sittenkin, mutta monille muille se kävisi paljon vaikeammaksi.

Tuleehan sitä ruokaa kauppaan tuontitavaranakin pääosin EU-maista. Niissäkin tuetaan maataloustuotantoa, mutta jos Suomessa ei tuettaisi, niin tuonti kasvaisi. Juuri viime lauantaina muutamat perussuomalaisten näkyvät poliitikot olivat Fixit-mielenosoituksessa vaatimassa Suomen eroa EU:sta. Jos se toteutuisi, niin tuontiruokakin kallistuisi tullien ja muiden kaupan esteiden takia.

Milläs sitten elettäisiin maaseudulla ja kaupungeissa, kun palkasta menisi entistä suurempi osa ruokaan? Sitten pitäisi varmaan turvautua sosiaaliturvaan, mutta se on Halla-ahon mielestä yhteiskunnan ydintoimintoihin kuulumatonta luksusta. Myöskään muita elinkeinoja ei kehitettäisi tuilla, sillä Halla-aho vastustaa myös aluekehitystukia. Viimeiset 25 vuotta koko Suomea ja sen elinkeinoelämää on kehitetty nimenomaan Euroopan aluekehitysrahojen turvin, eikä maakuntiin tule muuta rahaa kuin maatalouden tuet ja aluekehitystuet, kuten keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi tuossa linkittämässäni Iltalehden jutussa totesi.

Kun muistetaan vielä, että Halla-ahon mielestä verotuloihin perustuva kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmä tulisi purkaa ”kepulaisena aluepolitiikkana”, niin siinäpä meillä on tulevaisuuden nälkämaa Suomi. Juuri valtionosuuksien avulla koko maassa taataan perustuslain edellyttämät yhtenäiset palvelut, ja jos se järjestelmä purettaisiin, niin maaseutu autioituisi kerralla. Kunnat joutuisivat pistämään lapun luukulle ja väki muuttaisi kaupunkeihin.

En tiedä millä siellä elettäisiin ja mitä syötäisiin, mutta ainakin katkeroituneita ihmisiä olisi tarjolla vaalikarjaksi.

Koska perussuomalaisilla ei näytä olevan selkeää linjaa valtionosuuksiin, alue- ja maataloustukiin eikä sosiaaliturvaan, niin sitä pitäisi kysyä heiltä. Jostain syystä toimittajat eivät kysy tätä Halla-aholta itseltään, mutta kansa saattaa maaseututaajamien vaalikojuilla kysellä paikallisilta ehdokkailta. Selkeä linjaus olisi tarpeen myös maakunnista tuleville puolueen kansanedustajille lunttilapuksi, koska muuten vaikkapa Mauri Peltokankaalla ja Sanna Antikaisella saattaa olla vaikeuksia vastailla kysymyksiin omissa vaalipiireissään.

Vastaukseksi ei välttämättä enää kelpaa maahanmuuton vastustaminen.