Pitääkö tähän tottua?
Koronarajoitusten takia itsenäisyyspäivää vietettiin totutusta poikkeavalla tavalla. Tilaisuudet sankarihaudoilla pidettiin pienimuotoisina, ei järjestetty sotilasparaatia, valtiojohto ei kokoontunut juhlajumalanpalvelukseen ja ennen kaikkea Linnan juhlien puuduttava kättelymaratoni jäi väliin. Sen sijaan järjestettiin virtuaaliset juhlat, joita oli ilo seurata. Äärioikeisto ei marssinut, joten vastamielenosoituksiakaan ei tarvittu. Poliisinkin itsenäisyyspäivä sujui rauhallisesti.
Tämä saattaa olla uuden normaalin alku. Korona on muuttanut totuttuja tapoja jo keväästä lähtien, ja sopeutuminen tapahtuu oikeastaan huomaamatta. Kun vielä joulu vietetään poikkeuksellisissa oloissa, niin meillä alkaa olla kasassa ihan uudenlainen vuosi. Vaikka korona joskus loppuu, niin ehkä tästä vuodesta kannattaa ottaa opiksi. Kaiken ei aina tarvitse tapahtua totutulla tavalla, vaan perinteet muuttuvat tarvittaessa hyvinkin nopeasti.
Rajoitusten kanssa oppii elämään, kun on pakko. Sillä on kuitenkin myös arvaamattomia seurauksia, kun ihmiset eristäytyvät entistä enemmän kotiin ja viettävät aikaa omissa nettikuplissaan. Niissä leviävät myös salaliittoteoriat, ja varsinkin rokotevastaisuus saattaa aiheuttaa ongelmia. Jo monta kuukautta netissä on puhuttu rokotteen mukana annettavasta mikrosirusta, jolla ihmisiä seurataan ja jonka sisältämän koronaviruksen 5G-verkko aktivoi. Näinkin pähkähullut ajatukset vahvistuvat, kun niitä vahvistetaan joka päivä.
Ihan sama tapahtuu maahanmuuttovastaisten kuplassa. Perussuomalaisten maahanmuuttolaskelmien johtava asiantuntija näkee Fazerin Sinisen mainoksessa Suomen lipun häpäisyä ja maahanmuuttomyönteisyyttä. Joku toinen pitää omaa huolimattomuuttaan kehitysavun vikana.
Vahteran hatusta tempaistuja laskelmia maahanmuuton kustannuksista on esitelty eduskunnassa asti, vaikka hän ei ole koskaan edes yrittänyt todistaa niitä oikeiksi. Hän kuittaa aina asian sanomalla, että eri mieltä olevat todistakoot ne vääriksi. Kun hän alkaa nähdä maahanmuuttomyönteisyyttä suklaamainoksessakin, niin uskottavuus menee lopullisesti.
Tämä joku Jukka K. puolestaan ei ole muistanut muuttaa veroprosenttiaan, joten tulorajojen ylityttyä verotettiin lisäprosentin mukaan. Se on tietenkin afrikkalaisten vika.
Nämä ovat esimerkkejä kuplaantumisen tuottamasta ajattelusta. Kun päässä pyörii vain yksi asia, niin se sama asia nähdään kaikkialla ja kaikessa. Ajatusharha vahvistuu samanhenkisten joukossa.
Elämän rauhoittumisessa ja rajoittumisessa on positiivisia puolia, mutta negatiiviset pysyvät vielä toistaiseksi enemmän piilossa. En nyt puhu liike-elämän kärsimistä tappioista, sillä ne näkyvät selkeästi kaikille ja vaikuttavat vielä pitkään. Tarkoitan ihmisten ajattelussa tapahtuvia muutoksia.
Rajoitukset pakottavat rauhoittumaan ja muuttamaan omaa elämää. Se tarkoittaa monille lisääntynyttä netin käyttöä, ja netissä päätyy helposti omia ajatuksia myötäileviin kupliin. Niiden kuplien seinät vahvistuvat ja sisältö voi käydä hyvinkin sakeaksi. En sulkisi pois myöskään radikalisoitumisen mahdollisuutta.
Pitääkö muuttuvaan maailmaan sitten tottua? Pahoin pelkään, että pitää. Aina on pitänyt, mutta nyt muutos on vain tavallista nopeampaa. Sopeutuminen riippuu ihan meistä itsestämme.
Kaikkeen pitää tottua. Myös harhaisuuden lisääntymiseen muutamissa ulostuloissa. Ennen ne kuitattiin pienemmissä piireissä. Nyt niille on tarjolla koko maailma.
Kysyisin vielä, onko tämä Jukka oikeasti palkkansa arvoinen (paitsi, tietysti, omasta mielestään). Suurin osa tässä maassa kun saa palkaksi sen ja alle sen, mitä Jukka on tuossa saanut puhtaana käteen.
Nämä Jukat ja muut ovat kateellisia alle puolen prosentin kehitysavusta. Ehkä he voisivat vaikkapa kuukaudeksi vaihtaa paikkaa jonkun kehitysapua nauttivan kanssa esim. siellä Afrikassa ja palata sitten kertomaan kuinka leveästi niillä eletään.
Jännää kuinka sivistysvaltio Suomessa puhutaan Afrikasta. Mutta ei ymmärretä, että silloin pitäisi myös puhua vain Skandinaviasta. Ei erillisistä valtioista, kuten Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska jne.
Ja jos sitten verrataan Vaikka Norjaa ja Suomea, niin onhan se selvä, että kellä sitä rahaa on ja kellä ei. Vihjeenä voi sanoa, että Norjalaisilla on öljyä jota ei pidä hallussa kukaan diktaattori ja hänen hovinsa.
Afrikkaan vaan taitaa sopia aika monta skandinaviaa on se niin iso alue. Samoin Afrikassa voisi sanoa olevan myös jokunen “Norjakin” jo. Ainakin tietotekniikassa ne on edellä suomea joltain osin. Koska tulivat mukaan internettiin myöhäisemmässä vaiheessa, että internetti on rakennettu uudemman tekniikan varaan sinne missä sitä on. Kun taas esimerkiksi Suomessa internetti toimii edelleen vanhankin tekniikan varassa koska olimme netin etujoukoissa kun netti alkoi laajenee.
Toki toisinaan internetissä heikolla englanninkielelläkin voi päästä keskustelee Afrikkalaisten kanssa, jotka osaavat muuten monet todella hyvin englantia ja ovat aina kohteliaita oman kokemukseni mukaan. Silloin voi saada yllättävää tietoa mitä mieltä he itse ovat Afrikasta ja valtiosta jossa asuvat. Ja ei se tieto ole myöskään mitään hehkutusta kuinka hyvin asiat on. Mutta se tieto voi olla kumminkin aivan jotain muuta kuin olet saanut tietää omassa kuplassasi jota ruokitaan sopivilla algoritmeillä ja saman henkisillä ihmisillä jossa kaikki puhuu kaiken lisäksi suomea kuin natiivi suomalaiset.
Toisaalta huvittavaa, että moisia kuplia edes syntyy netiin. Kun luulisi, että suomalaiset kielitaitoisina ottaisivat itse selvää asioista. Internetti antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Ei tarvitse tyytyä pelkästään siihen mitä algoritmit heittää korvillesi ja silmillesi ja muut saman henkiset ihmiset.
No eikö tässä pitäisi olla parina Afrikka/ Eurooppa.
Mutta se ei ollut ymmärtääkseni jutun pointti.
Suomi ei kuulu Skandinaviaan, vaan Pohjoismaihin.
“Skandinavian maista puhuttaessa myös Islanti luetaan joskus mukaan. Joissain muissa kielissä kuin suomen kielessä Skandinaviaan kuuluvaksi voidaan käsittää Islannin lisäksi myös Suomi.”
Suomalaiset eivät ole kielitaitoisia, ainoastaan pakkoenglantia osataan joten kuten
Suomalaiset ovat erittäin kielitaitoisia, vaikka pakkoenglantia ei ole.
Veronmaksukriittisys perustuu samaan kuin rokotekriittisyys: väärään informaatioon tai osatotuuksiin.
Lopullisessa verotuksessa otetaan huomioon tulojen lisäksi vähennykset, palkansaajat saavat mm tulonhankkimisvähennyksen. Jukka saa ensi vuonna takaisin veronpalautuksena liikaa maksetut veronsa.
Lisäksi me jokainen maksamme muitakin veroja kuin ansiotuloveroja. Muut verot ovat pääasiassa tasaveroja. Arkielämässä maksamme veroja monista asioista. Näitä muita veroja kerätään kaikilta tasaveroilla, rikas maksaa ihan yhtä paljon kuin köyhä leivästä, junamatkasta, uimahallikäynnistä ja elokuvaillasta.