Rääväpolitiikkaa

Tänään Ylen aamun keskustelussa joku sanoi USA:n presidentinvaalien osoittaneen, että maassa on kyllästytty rääväpolitiikkaan. Sehän tarkoittaa Donald Trumpin tapaa mustamaalata vastustajia, jakaa kansa kahtia omiin ja muiden kannattajiin ja viedä politiikka tuomioistuinten ratkaistavaksi.

USA:ssa on siis kyllästytty siihen, mutta se on ennättänyt levitä myös meille. Otetaanpa ensin tapaus Pekka Haavisto, jossa politiikka ja juridiikka on sotkettu täydellisesti. Sama sekoittaminen jatkuu yhä oudommilla tavoilla, kun tapauksen rönsytkin alkavat tuottaa rikosilmoituksia.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä epäili julkisesti, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijana kuulema valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen oli osallistunut vihreiden perustuslakivaliokunnassa jättämän vastalauseen kirjoittamiseen. Kärnän mukaan sellaista ”puhutaan kylällä”.

Ojanen teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, jonka jälkeen Kärnä teki rikosilmoituksen Ojasen rikosilmoituksesta, koska Ojanen rikosilmoituksellaan pyrkii estämään keskustelua vaikeasta aiheesta ja samalla maalittaa Kärnää. Jos putositte kärryiltä, niin ei se mitään, niin on pudonnut puoli Twitteriäkin. Minua alkaa ärsyttää maalittamisen liian rento käyttö kuvaamaan ihan mitä tahansa kritiikkiä, sillä se ei ennusta hyvää vireillä olevalle lakihankkeelle kriminalisoida maalittaminen. Poliisin mietteitä en tiedä, mutta luulisin sillä olevan muutakin tekemistä kuin politiikan käsikassarana toimiminen.

Vastustajan mustamaalaaminen on perussuomalaisten tapa tehdä politiikkaa, ja se saa yhä kovempia muotoja. Tästä esimerkin antoi eilen Jussi Halla-aho.

Nyt on kyllä suuri kiusaus vaihtaa vihreiden tilalle perussuomalaiset ja Elokapinan tilalle jokin äärioikeistolainen liike, mutta antaa olla. Mitä tulee perustuslakia koskevien asioiden politisointiin, niin sen voi kertoa somesta löytyneellä kuvalla.

Kolmas tapa tehdä rääväpolitiikkaa on jakaa maan alueet omiin ja muiden kannattajiin ja yllyttää omat kannattajat muita kannattavien kimppuun. Tästäkin saatiin eilen esimerkki.

Tämä liittyy perussuomalaisten Ajatuspaja Suomen Perustan eilen julkaisemaan tutkimukseen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista Suomen kunnille. Tulossa on myös interaktiivinen kuntakartta, jossa voi seurata kuntakohtaisia tilastotietoja.

En tiedä miten nämä tiedot on saatu, sillä ymmärtääkseni Kela ei tilastoi tukien saajia syntymämaan mukaan, ja kun Kela ei sitä tee, niin ei niitä tietoja ole Tilastokeskuksellakaan. Tai sitten on olemassa ei-julkisia tilastoja, joita annetaan vain pyytäjille. Toimeentulotuet ja muut etuudet eivät kuitenkaan rasita suoraan kuntataloutta, vaan mutkan kautta. Tuet myöntää Kela, ja kuntien osuus määräytyy välillisesti. Toimeentulotuesta kunnat maksavat puolet vähennyksinä sosiaalitoimen valtionosuudesta, ja työttömyysturvaa kunnat maksavat työttömyyden keston mukaan maksuosuuksina eli ns. sakkomaksuina. Ja ei, en taaskaan unohtanut sitä kunnan maksamaa ehkäisevää toimeentulotukea, jota harkinnanvaraiseksi sanotaan. Sen osuus kuntien budjeteista on muutaman promillen luokkaa.

Mutta joka tapauksessa Suomen Perusta kertoo nyt selvittäneensä, että maahanmuutosta aiheutuu suurimmat kustannukset ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, ja erityisen suuret ne kustannukset ovat Närpiössä. Tässä maan vihannestuotannon keskittymässä asuu ja työskentelee TES:n mukaisilla palkoilla paljon maahanmuuttajia. Kun nyt prosenttiluvuista puhutaan, niin Närpiössä työttömyysprosentti on alle kolme, eli siellä on käytännössä melkein täystyöllisyys. Toimeentulotukea saa vain pari prosenttia asukkaista, kun maan keskiarvo on yli seitsemän prosenttia. Toimeentulotukea myönnetään tukilaskelman mukaan, ja sitä saa hyvin harva vakituisessa työssä oleva. Myös perussuomalaisten kannatus kunnassa on heikko, vain puolentoista prosentin luokkaa.

Närpiössä menee hyvin, ja sehän tietysti kiukuttaa. Maahanmuuttajat ovat kotoutuneet ja työllistyneet, ja he maksavat kunnallisveroa siinä missä muutkin. Tarkoitus ei olekaan saada närpiöläisiä tai muita Pohjanmaan ruotsinkielisiä kannattamaan perussuomalaisia, vaan kerätä kannattajia muista kunnista. Näin jaetaan kansaa kahtia maaseutuun ja kaupunkeihin, itään ja länteen sekä suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin. Kaikki kuitenkin syövät niitä Närpiön vihanneksia.

Tällaiseksi on politiikka mennyt, ja suoraan sanottuna se alkaa tympäistä. Kun politiikkaa tehdään käräjöimällä, mustamaalaamalla, jakamalla kansaa kahtia ja jopa Närpiön vihanneksilla, niin jotain on pahasti vialla. Rääväpolitiikka on sille hyvin kuvaava nimi.

Kommentit (77)
  1. Uhriutuminen ja uhri on syyllinen. Tämähän on erään puolueen yksi tavaramerkki. Kärnähän sopisi erinomaisesti tähän puolueeseen.

  2. Kiitos. Tunnen hyvin näitä seutukuntia, koska lähisukulaiset ovat etelä-pohjanmaalta kotoisin. Ruotsinkielisellä rannikkoseudulla asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat myönteisiä, erilaisuuden sieto on jopa suurempaa kuin joissain kaupunkien liepeillä tai tiheästi asutuilla taajama-alueilla. Siksi näillä seuduilla ei perussuomalainen ihmisviha saa kannatusta. Joillain alueilla sisämaassa etelä-pohjanmaata/pohjanmaata on kyllä konservatiivisempaa, ja on myös avointa muukalaisvihamielisyyttä, jota persut eritoten siellä lietsovat.

    Kunnat eivät päätä maahanmuuttoasioista, joten toivon hartaasti, että ihmiset käyttäisivät järkeään kuntavaaleissa. Kunnanvaltuustoihin ei kaivata öykkäreitä, jotka eivät ole kinnostuneita kunnan ja kuntalaisten asioista.

    1. Juuri näin! Ei öykkäreitä kunnanvaltuustoihin!

    2. Raimo Heikkilä
      15.12.2020, 16:58

      Närpiön yleisin sukunimi on nykyään Nguyen.

      1. Ei nimi miestä pahenna

      2. Anssi Keskiväli
        16.12.2020, 14:11

        Ja koko maailmassa yleisin sukunimi on Wang. Mitä sitten, Raimo?

Kommentointi suljettu.