Arvoja ja asenteita

Syksyllä sosiaalisessa mediassa ihastutti laulava poliisi Petrus Schroderus, jonka esitys oli poliisille parasta mahdollista mainosta. Eilen sitten kerrottiin, että Schroderus on yksi aborttia tiukasti vastustavan kansalaisaloitteen vastuuhenkilöistä, ja hankittu maine romahti saman tien. Nopeasti selvisi, että Schroderus suhtautuu ikävällä tavalla myös sateenkaariväkeen ja ilmastonsuojeluun. Pride on friikkisirkusta ja Greta Thunberg vertautuu Adolf Hitleriin.

Schroderus on kertonut saaneensa paljon palautetta, mutta sanoo seisovansa sanojensa takana. Hän vetoaa mielipiteenvapauteen ja uskonnolliseen vakaumukseensa.

En rupea riitelemään kenenkään uskonnollisesta vakaumuksesta, mutta ihmettelen kyllä juuri tiukan linjan uskovaisten halua määrätä naisten kehosta ja tuomita muiden ihmisten seksuaalisuus. Oudolta tuntuu sekin, jos uskonto oikeuttaa vertaamaan ilmastonsuojelua natsismiin. Jos ajattelisin uskonnollisesti, niin ajattelisin ilmaston- ja luonnonsuojelun olevan Jumalan luomistyön kunnioittamista. Muistelen myös Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen antamatta kenellekään erityistä oikeutta muokata sitä kuvaa mieleisekseen.

Se uskonnosta, mutta sosiaalisessa mediassa on huolestuttu Schroderuksen maailmankuvalla varustetun poliisin puolueettomuudesta virkatoimissa. Toivottavasti hän osaa pitää poliisiminän ja uskonnolliset näkemyksensä erossa toisistaan.

Schroderus kummastutti ja närkästytti monia, mutta kukaan ei enää kummastele sitä, että Turun perussuomalaisten puheenjohtaja Jyrki Åland toivoi koronakuolemia Varissuon lähiöön. Lähiössä asuu paljon maahanmuuttajia. Kun puheiden perään ruvettiin kyselemään, niin kyseessä oli tietenkin vitsi.

Ei ollut, vaan puhe kumpusi suoraan perussuomalaisten niin sanotusta arvopohjasta. Puolue on haalinut kannattajikseen paljon näitä niin sanottuja vitsailijoita, ja he ovat nyt nousseet puolueen paikallistason johtotehtäviin. Aiemmin Åland on vitsaillut tappelevansa elintilasta tietynväristen taksinkuljettajien kanssa ja miettinyt, mitä pitäisi tehdä moniväriselle pullapitkolle.

Mielipiteenvapauttahan tällainenkin ajattelu edustaa, mutta kysyä sopii, onko tällainen humoristi yleensä kelvollinen päättämään poliitikkona kaikkia koskevista yhteiskunnallisista asioista. Ålandin uusinta vitsailua puoluesihteerikin oli paheksuvinaan, mutta niinhän tehdään aina, kun joku vitsailija nousee otsikoihin.

Tällainen puhe kuuluu oleellisena osana perussuomalaisten toimintaan, ja sitä johtaa puolueen puheenjohtaja. Nyt hän on ruvennut puhumaan barbaareista, ja on ihan selvää, että opetuslapset rupeavat toistamaan sanaa ihastuneina kuin pikkulapset.

Näin toimii puolue, jolla ei ole mitään ideologiaa eikä vakaumusta, vaan jonka toiminta on pelkkää vastakkainasettelun lietsomista.

Huolestuttavinta tässä kaikessa on, että uskonnollinen vakaumus ja vakaumukseton populismi näyttävät joskus samanlaisilta.

***
Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, niin älkää tulko sanomaan sitä tänne. Olen aikoja sitten kyllästynyt lukemaan asiatonta ölähtelyä ja kommentoijien keskinäistä kinaamista. Tämä ei ole mikään netin yleinen keskustelupalsta.