Korona ja kuntatalous

Valtion tukirahalla luotiin korona-ajan talousihme ja kunnat saivat yhteensä noin kolme miljardia euroa koronatukea. Nämä tuet läikähtivät miljardin verran yli koronan aiheuttamien menetysten, kertoo Ilta-Sanomat. Kuntataloutta tuntemattomille täsmennetään vielä, että valtio siis otti velkaa ja jakoi rahat kunnille.

Niinhän valtio teki, ja hyvä kun teki. Katsotaanpa asiaa vähän laajemmin.

Kuntien talous on asia, joka ei yleensä kiinnosta paljon ketään, vaikka sen pitäisi kiinnostaa kaikkia. Juuri kunnat tuottavat ne tärkeimmät peruspalvelut, joita käytämme päivittäin. Palvelujen tuottaminen maksaa, ja verotulojen lisäksi valtionosuudet ovat kunnille elinehto. Tässä maassa ei ole yhtään omavaraista kuntaa, vaan ihan kaikki saavat valtionosuuksia.

Sipilän hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia kovalla kädellä, vaikka se loppuun asti väitti, että mitään ei leikattu. Se leikkasi niitä epäsuorasti kiky-sopimuksella, lomarahojen leikkauksilla ja indeksijäädytyksillä.

Kiky-sopimuksen tuoma leikkaus oli suoranaista huijausta, kun hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran.  Lomarahojen leikkaus alensi kuntien menojen lisäksi myös niiden saamia verotuloja ilman että tätä alenemaa kompensoitiin mitenkään. Indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Tämän kaiken on todennut Kuntaliitto.

Kiky loppui elokuussa 2020, ja Marinin hallitus päätti lisätä kuntien peruspalvelujen rahoitusta 800 miljoonalla eurolla. Summa muodostui kertaluonteisista korotuseristä, jotka eivät suoraan vahvistaneet kuntataloutta. Niillä vain korjattiin vähän edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia.

Kiky-sopimuksen lomarahahuijaukseen liittyvä valtionosuuksien leikkaus päättyi myös, ja valtionosuudet kasvoivat sen vuoksi 263 miljoonaa euroa. Kuntien palkkakustannukset kasvoivat saman verran.

Kunnille päätettiin maksaa vuonna 2020 kertaluonteinen 237 miljoonan euron kompensaatio, jolla oikaistiin kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksista aiheutunut kaksinkertainen vaikutus valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon.

Valtionosuuksien indeksijäädytyksen poistaminen ja indeksikorotus toivat kunnille lisää noin 187 miljoonaa euroa, ja valtion ja kuntien välinen vuotuinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus lisäsi peruspalvelujen valtionosuutta noin sata miljoonaa euroa.

Tämä kaikki tapahtui ennen koronaa, ja nämä korjaukset tulivat viime tipassa. Sipilän hallituskauden aikana onnistuttiin melkein kuristamaan kunnat hengiltä, ja jos kiky kaikkine seurannaisvaikutuksineen olisi jatkunut, niin kriisikuntia olisi syntynyt kuin sieniä sateella.

Sitten tulivat korona ja koronatuet kunnille. Ne ovat noin kolme miljardia euroa, ja uskon kyllä, että koronan todelliset vaikutukset kunnille jäivät miljardin verran pienemmiksi. Meidänkin kunnassamme arvioitiin keväällä vahingot tuntuvasti toteutunutta pahemmiksi, ja niin tehtiin varmasti kaikkialla.

Ei se raha kuitenkaan hukkaan mennyt, eikä sitä pidä ruveta perimään takaisin. Rahat tarvitaan vakauttamaan kuntien taloutta ja varmistamaan peruspalvelujen tuottaminen jatkossakin. Lisäksi kukaan ei vielä tiedä koronan kunnille aiheuttamia tulevia kustannuksia. Hoitotarve tulee lisääntymään, koronan seurauksena tulevat konkurssit johtavat verotulojen menetyksiin ja sote-uudistus aiheuttaa muutoksia toiminnoissa ja kustannuksissa. Lisäksi pitää muistaa, että kaikkien näiden korjausten ansiosta on päästy vasta melkein normaalitilaan eli aikaan ennen Sipilän hallituksen leikkauksia.

Miksi minä nyt näin tylsiä asioita kerron? Siksi, että keväällä valitaan uudet valtuutetut, joiden pitäisi seurata kuntatalouden kehitystä koko ajan. Oman kunnan talouden seuranta ei riitä, vaan on ymmärrettävä myös kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon päälle. Kunta ei toimi kuten kotitalous, vaan se tuottaa lakisääteisiä julkisia palveluja, joihin on oltava rahaa.

Jututtakaa vaaleissa ehdolla olevia vaikkapa näistä asioista. Jos joku rupeaa puhumaan holtittomasta velanotosta tulevien sukupolvien piikkiin, niin hän ei ymmärrä kuntataloudesta mitään.

Kommentit (21)
  1. E. Petäjä,
    11.1.2021, 15:45

    En usko, että tuievia sukupolvia ihmetyttää nykyinen ”holtiton” velanotto. Luulen heitä ihmetyttävän paljon enemmän se, miten paskasessa kunnkossa me olemme, tämän ainutkertaisen maapallon. heille kehdanneet jättää.

  2. Lasse Kosonen
    11.1.2021, 16:44

    Hampaanpaikkaus julkisella 50€, yksityisellä 200 € +. Pääasia on tietää minne suuntaan köyhä äänensä suuntaa.

Kommentointi suljettu.