Missä mennään?

En varmasti ole ainoa, joka eilen yritti ymmärtää hallituksen uusimpia koronatoimia. Tiedotustilaisuudessa hallitus kertoi olevansa valmis yhdessä presidentin kanssa toteamaan poikkeusolot ja ilmoitti maaliskuun 8. pävänä alkavasta sulkutilasta. Pitkin päivää sitten uutisoitiin tämän sulkutilan mukanaan tuomista rajoituksista, ja puheissa vilahtelivat tasot sekä leviämis- ja kiihtymisvaiheet.

Mielenkiinto keskittyy tietenkin uusiin rajoituksiin eri alueilla, koska juuri ne vaikuttavat jokaisen arkeen. Niiden lisäksi minua juristina kummastutti sana “sulkutila”, jota ei löydy lainsäädännöstä. Oikeusvaltiossa kaikkien viranomaistoimien on perustuttava lakiin, joten mistä tuollainen sana pomppasi? Samaa ihmettelivät myös valtiosääntöasiantuntijat.

Selvisi, että se on vain viestinnällinen keino ja vastine muista maista tutulle sanalle “lockdown”. Kuitenkaan se ei tarkoita ihan samaa, sillä pelkällä sulkutilan julistamisella ei ole oikeusvaikutuksia. Sulkutilan aikana otetaan käyttöön nykyistä tiukempia rajoituksia muun lainsäädännön nojalla. Erona viime kevääseen on se, että poikkeusolojen toteamisesta huolimatta valmiuslakia ei ainakaan vielä oteta käyttöön. Viime keväänähän molemmat otettiin käyttöön samanaikaisesti, ja valmiuslain nojalla hallitus pystyi muun muassa rajoittamaan liikkumisvapautta.

Sulkutila alkaa siis vasta yli viikon kuluttua, ja tämäkin ihmetytti ensin. Sitten selvisi, että sen verran aikaa tarvitaan, jotta eduskunta ennättää tehdä tartuntatautilakiin tämän sulkutilan edellyttämät muutokset. Eilen oppositiokin ilmoitti olevansa mukana tässä lainsäädäntötyössä. Tartuntatautilakiin tehtiin jo joitain muutoksia, mutta vielä tarvitaan lisää. Vasta sitten aluehallintovirastot ja kunnat pystyvät määräämään sulkutilan edellyttämiä rajoituksia.

Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä kuten keväällä, eli todeta poikkeusolot ja ottaa valmiuslaki käyttöön. Niin ei kuitenkaan haluttu tehdä, koska valmiuslaki on erittäin järeä keino, eikä sen käyttöönoton kynnystä saa madaltaa liikaa. Siitä tulee helposti paha tapa, ja kiusaus käyttää sitä useamminkin kasvaa.

Tämän ymmärtämisessä auttoi erityisesti tämä Ylen uutinen, joten siitä täydet pisteet Ylelle. Siitä tuli selvyyttä myös puheissa viliseviin vaiheisiin, tasoihin ja muihin “härpäkkeisiin”.

Tiedottamisessa on aina se ongelma, että tiedottajat tietävät asian tarkasti, mutta sen selittäminen kansantajuisesti on vaikeaa. Kun asia on itselle selvä, niin unohtuu, että muut eivät välttämättä tiedä asiasta mitään. Erityisen tärkeää tarkka tiedottaminen on silloin, kun kansalaisille asetetaan rajoituksia.

Rajoituksia on siis tulossa paljon, mutta kuntavaalien kohtalosta ei vielä ole selvyyttä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi eilen keskustelevansa asiasta puoluesihteereiden kanssa, ja ainakin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti jo, että vaalien siirtäminen ei tule kysymykseen.

Tämä on aika outo tilanne. Maa valmistautuu poikkeusoloihin ja uusia rajoituksia säädetään lakeihin pikavauhtia tehtävillä muutoksilla, mutta vaalien mahdollisesta siirtämisestä keskustellaan puoluesihteereiden kanssa. Heitä ei ole valittu demokraattisesti päättämään yhtään mistään. Tietenkin asiasta päättää eduskunta, ja sitä ennen selvitetään puolueiden valmiutta siirtää vaaleja.

En minäkään ole ihastunut vaalien siirtämiseen, sillä jo viime valtuustokausi piteni lakimuutoksen takia puoli vuotta. Jos vaaleja siirretään taas puoli vuotta, niin tulen istuneeksi kuntapäättäjänä kaksien vaalien perusteella yhdeksän vuotta normaalin kahdeksan sijaan. Kaikki puolueet ovat tehneet vaalityötä jo kauan poikkeuksellisissa oloissa, ja jo pelkkä ajatus sen työn menemisestä hukkaan harmittaa tasapuolisesti kaikkia.

Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava. Poikkeusolot aiotaan todeta ja maa laitetaan sulkutilaan, joka saattaa jatkua ilmoitetun päättymisajankohdan jälkeenkin. Viruksen leviämisen vaara ennakkoäänestys- ja äänestyspaikoilla on suuri, ja vaalivirkailjoita tarvitaan enemmän kuin aiemmissa vaaleissa. Kotiäänestys lisääntyy, ja sen hoitamiseen tarvitaan paljon väkeä. Jo pelkästään se tuottaa ongelmia, ja kaikki tämä yhdessä rajoitusten kanssa vaikuttaa varmasti äänestysprosenttiin.

Minulla ei ole mielipidettä vaalien siirtämiseen, kunhan vain tapani mukaan ajattelin kirjoittamalla. Tämä koko teksti on ääneen ajattelua, ja jos olen ymmärtänyt jotain väärin, niin sitten vika on minun ymmärrykseni lisäksi myös tiedottamisessa.

***
Julkaisukieltoni Facebookissa jatkuu vielä huomiseen, joten tämänkin jutun leviäminen riippuu teistä.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka koronavirus
Kommentit (86)
  1. Jep, hallituksen tiedotustilaisuudesta jäi hiukan erikoinen jälkimaku. Osin se oli käsittämätöntä jargonia, josta piru tai lakimieskään ei ottanut selkoa. Toinen puoli taas oli suunnattu ilmeisesti lapsille, tsemppi ja jaksamispuheineen. Siihen väliin olisi hyvin mahtunut tiivistetty paketti siitä mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

    Itse olen aikalailla pessimistinen. Jos korona pääsee riehumaan vanhusten saattohoito-osastolla, niin jokin on mennyt pahasti pieleen. Jos sairaalaolosuhteissa, ammattilaisten keskellä virus pääsee tekemään tuhoaan, mitä se mahtaa tehdä hiihtokeskuksen karaokebaarissa. Viruksen leviämistä voidaan hidastaa vain täydellisellä “sululla” ja silläkin vain osittain, sen on ulkomaiden tilanne osoittanut. Koronarajoitusten teho on tasan yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Niin pitkään kun keskuudessamme kulkee sadoittain pähkinä Miikkoja ja Miinoja, niin virus leviää. Virus ei kuuntele hallituksen tiedotuksia, sen tekevät me tavalliset kansalaiset jotka joko uskomme tai emme viranomaisten ja ammattilaisten ohjeita.

    Mitä vaaleihin tulee, voisivatko niitä järjestelleet ottaa osaa talkoisiin ja kaikesta vaivannäöstä huolimatta nähdä vielä hiukan lisää. Vaikka demokratia onkin ihan kiva, niin sitä on myös henki ja terveys. Demokratia ei toteudu jos olet vainaja tai et uskalla vaalipaikalle. Persut ovat tässä suhteessa poikkeus, sillä ainakin osa heistä on tunnetusti immuuneja kaikelle ilmastonmuutoksesta virukseen. Eli siirretään vaaleja siihen, että 70 prosenttia kansasta on rokotettu.

  2. Jukka Tujula
    26.2.2021, 09:51

    Eihän tässä nyt mitään suuria muutoksia kansalaisten arkeen ole tulossa, mutta mielestäni on hyvä, että hallitus aina välillä herättelee kansaa koronatietoisuuteen.
    Tästä tuli mieleen, että muutama vuosi sitten hallitus herätteli kansaa lamatietoisuuteen. Mikä oli mielestäni hyvin huono idea. Vaikka ymmärrän kyllä mitä oikeisto tällä haki.

Kommentointi suljettu.