Nyt jossitellaan

Tänään on jossittelun suuri päivä, ja nyt pääsevät ääneen kaikki ne, joilla on kuntavaalien siirtämisestä mielipide, mutta ei välttämättä tietoa. Tehtiinkö päätös liian hätäisesti? Olisiko vielä pitänyt nukkua yön yli, kysyttiin Ylen Aamu-tv:ssä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta. Entä jos tauti ei leviäkään ennustetulla nopeudella? Entä jos se leviääkin ennustettua rajummin, joudutaanko vaaleja siirtämään taas?

Tätä jankkausta seuratessa tulee väkisin mieleen se täti, joka olisi setä, jos hänellä olisi jotain sellaista, jota hänellä ei nyt ole. Ei se vielä mitään, mutta sen lisäksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vihjaisee, että kyseessä onkin salaliitto.

Jos Halla-aho olisi vilkaissut vaalilakia, niin hän tietäisi sen 152 §:ssä lukevan näin:

Puolueen, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemus kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.

Viimeinen jättöpäivä on siis tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan huomenna. Tätä pykälää ei ehditä muuttaa tämän päivän aikana, eikä sen muuttamiseen ole edes tarvetta. Kun vaalit siirtyvät, niin myös listojen viimeinen jättöpäivä siirtyy. Tilanne on tällä hetkellä se, että listat on jätettävä huomenna, mutta niitä voi sitten täydentää. Viimeinen päivä on 40. päivä ennen vaaleja. Jos kiinnostaa, niin laskekaa itse kalenterista.

Kukaan ei siis tarvitse lisää aikaa, mutta näin on taas kerran kylvetty epäilyksen siemen. Jotkut saman puolueen kannattajat näkevät kuitenkin siirron jopa hyvänä asiana. Nyt maan hallitus joutuu pitämään puoliväliriihen ennen kuntavaaleja, ja joutuupa antamaan myös selonteon työllisyystoimista, joita kuulemma ei ole. Samalla saatiin lisäaikaa kampanjoida polttoaineen hinnankorotusta vastaan ja yleensäkin vastustaa hallitusta, sillä näistäkin asioista päätetään kunnanvaltuustoissa tai ainakin ne sanovat painavan sanansa.

No ei päätetä sen enempää kuin ennenkään, sillä myös siirretyillä vaaleilla valittavat valtuustot päättävät edelleenkin vain kuntien tehtäviksi laissa säädetyistä ja muista kuntien itsehallintoon kuuluvista asioista.

Mutta pulinaa riittää niin näistä kuin kaikista muistakin mahdollisista ja mahdottomista asioista. Äänessä ovat kaikki vuoden aikana virusasiantuntijoiksi itsensä ylentäneet, ja monet heistä katsovat nyt olevansa myös vaalilainsäädännön ja sähköisen äänestyksen asiantuntijoita. Äänestys voitaisiin kuulemma järjestää sähköisesti ihan milloin vain, kun kerran pankkipalvelut ja asiointi viranomaisissakin toimivat sähköisesti. Tässä olisi ollut vuosi aikaa hoitaa sekin kuntoon.

Heille tiedoksi, että sitä asiaa on selvitetty moneen kertaan jo vuodesta 2005 alkaen. Selvitysten lopputulos on aina ollut, että sähköinen äänestys ei ole varma eikä turvallinen. Itselleni tulee aina mieleen ensimmäiseksi, että pankkitunnuksilla voi äänestää se, jolla on ne hallussaan vaikkapa toisen henkilön pankkiasioiden hoitamista varten, ja lisäksi kukaan ei pysty takaamaan vaalisalaisuutta kotikoneella äänestettäessä. Äänestyskopissa ollaan yksin, mutta kotona voi olla koko suku ja pari naapuria päälle valvomassa, että ääni menee haluttuun suuntaan.

Sanotaan myös, että edes sota-aikana ei vaaleja siirretty. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vuonna 1936 valitut kunnanvaltuustot jatkoivat toimintaansa vuoteen 1945 asti, kertoo Wikipedia. Tähän verrattuna kahden kuukauden siirto ei ole kovin iso juttu.

Mutta jossittelu jatkuu. Tässä maassa on varmaan pari miljoonaa kaikkien alojen erityisasiantuntijaa. On se harmi, että he kertovat aina vasta jälkikäteen miten asiat olisi pitänyt hoitaa.