Otsikoiden voima
Eilen kerroin eduskunnan tuohtuneen liikkumisrajoituksia koskevan lainsäädännön viivästymisen syistä ja kerroin myös havaintojani siitä, miten osa mediaa yleensä kertoo hallituksen koronatoimista negatiiviseen sävyyn. Katsotaan nyt, miten pelkillä otsikoilla asiat saadaan näyttämään sellaisilta kuin halutaan. Olen jo saman ikäinen kuin mummoni oli sanoessaan, että ei enää näe lehdestä muuta kuin päällepanot eli otsikot, ja nykyisin kiireellisimmät lukijat eivät muuta ennätäkään katsoa.
Tässä kaksi otsikkoa samasta asiasta:
Helsingin Sanomat siis kertoo, että hallitus ei noudata THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan asettaman kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän ehdotusta painottaa rokotejakelua alueellisesti pahimmille tartunta-alueille. Itse uutisen sisällä sitten sanotaan, että Tervahaudan ja Mika Salmisen allekirjoittaman THL:n näkemyksen mukaan rokotusasiantuntijaryhmän ehdotus on toteutettavissa, mutta teknisistä syistä päätös vaikuttaisi jakeluun kuukauden viiveellä ja on lähinnä logistisista syistä hankalasti toteutettavissa.
Otsikon antaman kuvan mukaan syyllinen on kuitenkin hallitus, joka ei noudata asiantuntijoiden suositusta.
Saman asian otsikoi Yle eri tavalla.
Itse uutinen vastaa täysin otsikkoa, ja siinä kerrotaan, että samaisen Tervahaudan mukaan alueellinen painottaminen on mahdollista vasta sitten, kun rokotteita on käytössä selvästi enemmän kuin nyt.
Hallitus on siis toiminut täsmälleen THL:n suosituksen mukaisesti, mutta toisen median mukaan hallitus ei noudata suositusta.
Uutisten eron selittää se, että Helsingin Sanomien otsikossa puhutaan rokotusasiantuntijoiden suosituksesta, joka siis ei ole THL:n lopullinen suositus. Yle puhuu otsikkoa myöten THL:n suosituksesta, jota hallitus noudattaa. Ylekin mainitsee rokotusasiantuntijoiden suosituksen, mutta ei nosta sitä keskiöön.
Näin sama asia saatiin pelkällä otsikoinnilla näyttämään toisessa mediassa hallituksen hölmöilyltä ja toisessa kerrottiin hallituksen toimivan THL:n suosituksen mukaisesti.
En tiedä, miten pelkät päällepanot nähnyt mummoni olisi asian näiden kahden otsikon perusteella tulkinnut, mutta onneksi minulla on lukulasit ja näen lukea myös uutiset otsikoiden alla. Kaikki eivät viitsi tehdä sitä, vaikka näössä ei olisikaan vikaa.
HS on liukunut trumpilaisen uutisoinnin linjoille.
Lopetin juuri Helsingien Sanomien tilauksen. On viime aikoina lähtenyt entistä voimakkammin hallitusta vastaan populistisella uutisoinnilla. Sääli että Ylekin on vielä samoilla linjoilla. Pitkät aamun lukuhetket jäävät nykyisin lyhyiksi, kun olen pian tiputtanut kaikki roskamediat pois valikoimista. Vielä Ylen radiotoimituksesta löytyy muutama helmi, kuten esim. Jaa, ei, tyhjiä, poissa.
Samoin, lopetin Hesarin tilauksen vuoden vaihteeseen. Sakun esimerkkien valossa onnittelen itseäni oikeasta päätöksestä. Poistin myös Iltasanomien ja Iltalehden appit laitteistani ja ei ole ollut ikävä.
Aamulehden päätoimittajan kolumni puolestaan katkas täällä kamelin selän, irtisanottu , 35v yhtäjaksoisesti tuli, vimmeiset 10v pitäny katkasta, nyt onnistui, olen ylpeä itsestäni.
Hienoa! En minäkään lue is:il. Enkä Hesaria..ylekin on vajonnut tunkioon, toimittajatkin myötäilevät kokoomus ja pesuja vaikka ylen pitäisi olla puolueeton. Kaikkea kanssa.
Meillä Hesarin tilaaminen katkolla.
Kyllä HS on aina ollut kokoomuksen äänitorvi. 1950 -luvun puolivälissä HS vastusti kirjoituksillaan hyvinvointivaltiota ja sen vaatimia veronkorotuksia. Valtionhallinnon kasvu on se pirullinen mörkö kokoomukselle. Vasta 70 -luvulla uudenpolven kokoomuksen poliitikot, kuten Ilkka Kanerva ja I. Suominen ym. saman hengenheimolaiset hylkäsivät taloudellisen liberalismin, ei kokonaan, mutta suurelta osin, puolueen alkaessa kosiskella alempaa keskiluokkaa/työväenluokkaa. Siksi ehkä HS:n jututkin ovat näyttäneet kohtuullisen neutraaleilta kunnes politiikan tuulet alkoi jälleen kääntyä 90 -luvun puolella (tai muutoksen tuulet puhalsivat jo 80 -luvun lopulta – Holkerin hallitus). Ehkä HS on nykyisin vielä enemmän populistinen, mutta kun katsoo miten Orpo ja hänen läheiset kumppanit käyttäytyvät, niin helposti huomaa mistä se tuuli puhaltaa tällä kertaa.
Niin. Ehkä vika ei olekaan näössä vaan silmälaseissa.
Ruiskukan värisissä laseissa sydänkin saattaa siirtyä sinertyen oikealle puolelle. Vai pitäisikö sanoa jäätyen.