Mitä nyt tehdään?
Kuten tiedetään ja kuten eilen itsekin kerroin, niin perustuslakivaliokunta hylkäsi liikkumisrajoituksia koskevan lakiesityksen. Heti sen jälkeen pääministeri Sanna Marin ilmoitti hallituksen vetävän lakiesityksen kokonaan pois. Sitä ei siis yritetä korjailla, vaan se tehdään kokonaan uudelleen ilmeisesti perustuslakivaliokunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Valiokuntahan piti liikkumisrajoituksia parempana keinona rajoittaa muun muassa yksityisiä tilaisuuksia, liikuskelua porukassa sekä kaupassa käyntiä. Maskipakko voidaan perustuslain estämättä säätää muuttamalla tartuntatautilakia.
Kun hallitus todennäköisesti näin tekee, niin edessä on taas perustuslaillisia ongelmia. Kotirauha on perustuslaissa turvattu samalla tavalla kuin liikkumisoikeuskin, joten lainvalmistelijat joutuvat uusien ongelmien eteen. Jos rajoitetaan kokoontumista, niin montako henkilöä saa olla yhdessä? Jos puututaan perhejuhliin ja kotibileisiin, niin montako niissä saa olla ja miten tätä valvotaan? Miten kielletään niin sanottu hengailu kauppakeskuksissa ja mikä on hengailua? Miten kielletään ruuhkat kaupoissa ja miten niitä saa rajoittaa?
Nämä ja monet muut ongelmat nousevat varmasti esille, ja taas päästään taittamaan peistä perusoikeuksista. Niin tietysti pitääkin, sillä perustuslakivaliokunnan linjaus osoitti perusoikeuksien vahvuuden. Ikävä kyllä se osoitti myös lainvalmistelun heikkoudet, eikä siitä voi syyttää yksin hallitusta. Samaa sanoi tänä aamuna oikeushistorian professori Jukka Kekkonen. Hänen mukaansa lainvalmistelun valvonta ja taso ovat pettäneet aika pahasti. Valvonnan pettämisellä hän viittaa myös oikeuskanslerin rooliin hallituksen toiminnan ja lakiesitysten laillisuuden valvojana. Samaa sanovat myös valtiosääntöoikeuden asiantuntijat.
Miten tässä nyt edetään? Suoraan sanoen en tiedä, mutta jo pitemmän aikaa olen monien muiden tavoin kaipaillut tarkempaa tiedottamista tartuntaketjuista. Meillä on suljettu kuntosaleja ja ravintoloita, mutta en muista nähneeni missään, kuinka monta tartuntaa niistä oikeasti on jäljitetty. Rajojen vuotamisesta puhutaan yhä yleisesti, vaikka aluehallintovirastot sanovat valvonnan olevan tiukkaa. Miten asia on, kulkevatko virolaiset rakennusmiehet yhä vapaasti vai vaaditaanko heiltä todistus negatiivisesta testistä?
On näistä saattanut olla uutisia, mutta ne ovat ilmeisesti kadonneet yleisen melun joukkoon. Viime viikko puhuttiin nyt kaatuneen lakiesityksen yksityiskohdista ja nyt puhutaan hallituksen epäonnistumisesta. Korona ja tartuntaketjut ovat jääneet sivurooliin. Ilokseni huomasin kuitenkin tänään, että THL:n johtaja Mika Salminen niistä tiedotti. Koronan levittäjiä ovat kyläilyt, yksityisjuhlat, ystävien tapaamiset, hää-, morsius- ja syntymäpäiväjuhlat, mökkireissut kaveriporukalla, kotimaan matkailu kaveripiirissä ja muut tavalliseen elämään kuuluvat tilaisuudet.
Näihin tulisi siis puuttua, mutta miten se tehdään? Nyt on nähty, että kategorinen kielto ei käy, sillä se vaatii niin paljon poikkeuksia, että kukaan ei tiedä mikä on sallittua ja mikä ei. Onko yksityistilaisuuksien ja kyläilyjen rajoittaminen yhtään sen helpompaa? Tokkopa on. Aiemman keskustelun perusteella veikkaan, että taas ruvetaan kyselemään yksityiskohdista. Että saako mennä oman lapsen häihin, mutta ei naapurin? Entä miten on hautajaisten laita, pitääkö olla vainajan lähisukulainen ja jos pitää, niin vedetäänkö raja serkun kohdalle? Näitä kun jauhetaan muutama päivä, niin lakiesitys ainakin on haudattu jo ennen syntymäänsä.
Ei minulla ole tähän lainsäädännölliseen ongelmaan ratkaisua. Tai on minulla yksi neuvo. Yritetään muistaa, että ei maan hallitus tässä se vihollinen ole, vaan korona. Joko sen leviämisen estämiseksi tehdään jotain konkreettista tai sitten ei tehdä. Tällä hetkellä vallalla näyttää olevan ajatus, että pitää tehdä vaikka mitä, mutta ei ainakaan sitä, mitä hallitus esittää.
“Meillä on suljettu kuntosaleja ja ravintoloita, mutta en muista nähneeni missään, kuinka monta tartuntaa niistä oikeasti on jäljitetty.”
En tiedä oliko tällä tarkoitus vihjata, että ravintoloiden tms sulkeminen on tarpeetonta, mutta kommentoin asiaa varmuuden vuoksi.
Olen nähnyt (usein ravintoloiden omistajien taholta) väitettävän, että ravintoloiden sulkeminen on turhaa koska vain x määrä tartuntoja on jäljitetty ravintoloihin, yökerhoihin tms. Tämähän on klassinen selvityjäharha: jäljitystilastoissa korostuvat ne tartunnat, joiden jäljittäminen on helppoa, eli ne jotka on saatu perheeltä, ystäviltä tms. Ne tartunnat, jotka on saatu kaupassa, ravintolassa tms paikoissa, joissa tavataan tuntematon määrä tuntemattomia ihmisiä, eivät yleensä tule jäljitetyiksi koska tartunnan saaneet eivät tiedä keitä olivat milloinkin tavanneet, jolloin noissa paikoissa saadut tartunnat eivät tilastoidu.
Tapauksia, joissa tartunnan lähdettä ei voida selvittää, on 41% kaikista tartunnoista, ja todennäköisesti suurin osa niistä on saatu tuntemattomilta, eli potentiaalisesti yli 40% tartunnoista tulee ravintoloista. Tämä täytyy pitää mielessä seuraavan kerran kun joku sanoo että vain niin ja niin monta tartuntaa on jäljitetty sinne ja sinne
En minäkään ole nähnyt kattavaa tilastointia tartuntapaikoista, mutta altistumispaikoista esim. Siun soten alueella löytyy listaa noin edellisen kahden viikon ajalta, https://www.siunsote.fi/koronaviruksen-altistumispaikat. Kun tuota listaa olen seurannut, niin pari huomiota Joensuun osalta. Altistumispaikkojen lukumäärä on ollut maaliskuussa huomattavassa kasvussa, asiakasmäärään nähden ravintoloita ja kuntosaleja on ollut yliedustettuina, varsinkin aikaisemmin, maaliskuussa altistuksia on ollut enenemässä määrin myös kaupoissa ja busseissa. Erilaisten altistumispaikkojen lukumäärä korreloineen myös tartuntojen määrän kanssa, koska äsken uutisoitiin, että Joensuu on hyvin lähellä siirtyä kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen.
Hyvä lista. Antaa viitteitä, etteivät kuntosalit niin viattomia olekaan. Ravintoloistakin on näyttöä. Molemmat ovat kansantalouden kannalta vähemmän tarpeellisia. Ravintolan jopa osin kustannusasia. Yrittäjille ne ovat tulon lähde.
Ja kun tähän vielä lisätään se, että ravintoloista tulleita tartuntoja kyllä tiedetään, on katsottava sitä kuinka suuri osa ihmisistä ja kuinka pitkään ravintoloissa vietetään. Kotipiirissä viettää aikaa jokainen, joka ei ole yksineläjä ja suuren osan päivästä. Kuinka suuri osuus ihmisistä käy ravintoloissa ja kuinka pitkään he siellä viihtyvät = suhteessa pienikin määrä tartuntoja ravintoloista osoittaa kuinka tartuntalttiista ympäristöstä on kyse.
Olen seurannut Vaasan altistumispaikkoja. Suurin osa paikoista ravintoloita ja kuntosaleja. Toisaalta myös kauppaliikkeet mainittu usein.
Viimeinen kappale ja etenkin päätösvirke tiivistää nykyisen ilmapiirin hyvin. Epäkohtia pitää nostaa esiin ja kritiikkiä saa esittää, mutta monesti tuntuu olevan tärkeää vain se että päästään vastustamaan hallituksen esityksiä ja saada aikaan kohua ja näennäiskriisejä sen sijaan että edes yritettäisiin tarjota ratkaisuja siihen varsinaiseen ongelmaan. Hallitukselta vaaditaan toimia, mutta mitkään toimet ei kelpaa.
Kuten usein mainitaan, politiikan kuuluisi olla yhteisten asioiden ajamista. Liian usein vain yhteiset asiat ovat tekosyitä puoluepolitiikan ajamiselle.
Jopa kaikkia koskettava kansainvälinen kriisi. Kun paloa on sammuttamassa väärän värinen paloauto, kaikki huutelu ja haitanteko on sallittua.
Kritiikin esittäjän pitäisi muistaa myös se rakentava osuus, eli miten asiat kuuluisi tehdä että menisi oikein. Siitä luistetaan sanomalla, että eihän meidän oppositiossa tarvitse mitään ehdottaa. Tai sitten esittämällä jotain täysin päätöntä tyyliin “ravintolat auki 24/7.”
Niin, tilanne on polarisoitunut siten, että osa vastustaa kaikkea hallituksen esittämää ja osa taas puolustelee kaikkia hallituksen toimia tai ainakin vähättelee ilmiselviä virheitä.
Ehkä nyt koronan ajaksi olisi virkamieshallituksen paikka, jolloin hallituksen toimenpiteisiin suhtauduttaisiin niiden sisällön eikä niiden esittäjän puolueen mukaan.
Ettäkö seulottais niin kauan virkamiehiä, että kaikki olis kaikille mieleen.
Uskoin että silloin olis koronakin jo historiaa .
Ei tarvitse olla kaikille mieleen. Ei ollut edellisissäkään virkamieshallituksissa. Heidän ei tarvitse olla tällä hetkellä edes julkisella puolella töissä.
Virkamieshallitukset ovat olleet presidentin hallituksia. Hoitavat juoksevia asioita, ne ovat täysin kyvyttömiä tekemään mitään todellisia päätöksiä. Perustuslain mukaan eduskunta on se, joka päättää, ja nykyisen perustuslain ei ole ollut yhtään virkamieshallitusta. Ne olivat Kekkosen ajan virityksiä. Nykyinen perustuslaki asettaa eduskunnan päätösvallan presidentin yläpuolelle. Kekkosen ajoista mentiin pitkä askel kohti seremoniallista presidenttiä. Ja Niinistöhän on tätä kuvaa ruokkinut, nuorempi vaimo, koira ja vauva. Jos presidentillä olisi valtaa, niin koiraa lukuunottamatta muut olisivat tarpeettomia presidentin ns arvovallan kannalta. (paino kahdella viimeisellä sanalla)