Viimeinkin puhutaan sotesta
Olen jo kauan kaipaillut keskustelua sotesta, mutta se on edennyt mediahiljaisuudessa jo niin pitkälle, että perustuslakivaliokunta saa valmiiksi lausuntonsa siitä jo tällä viikolla. Näin ainakin kertoi eilen sanomalehti Karjalainen. Perustuslakivaliokunnan edellyttämien korjausten määrästä ja vaativuudesta riippuu, ehtiikö sote-esitys mennä läpi ennen eduskunnan istuntotaukoa eli viimeistään heinäkuun alkupuolella.
Epäilin jo kauan sitten, että sote taitaa lipsahtaa läpi koronakiireiden keskellä oppositionkin huomaamatta, mutta onneksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nosti sen eilen Ylen vaalitentissä esille. Sote ei varsinaisesti ole kuntavaaliteema, sillä uudistusta ei päätetä kunnissa, mutta se on varmasti yksi tämän vaalikauden tärkeimpiä asioita.
Orpon mukaan sote tehdään nyt ihan väärin, kun se rakennetaan hyvinvointialueiden varaan, kun sen sijaan pitäisi kehittää nykyistä kuntamallia. Moni huomasi kokoomuksen nyt olevan ihan eri mieltä kuin viime vaalikaudella, jolloin tarvittiin leveämpiä hartioita ja maakuntahallintoa. Nyt ei sitten tarvita.
Avain tämän täyskäännöksen ymmärtämiseen on valinnanvapaus. Ei ole mikään salaisuus, että viime vaalikaudella keskusta ja kokoomus sopivat, että keskusta saa maakunnat ja kokoomus valinnanvapauden. Molemmat saivat haluamansa lisäksi puolet sellaista, mitä eivät oikeasti halunneet. Ei kokoomus halunnut maakuntia, mutta valinnanvapauden se halusi. Ei keskusta halunnut valinnanvapautta, mutta laajat maakunnat se halusi.
Valinnanvapaudella olisi mahdollistettu koko sosiaali- ja terveydenhoidon ulkoistaminen niin, että asiakas olisi saanut valita palveluntuottajan yhteiskunnan piikkiin. Alkujaan oli tarkoitus määrätä kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa ja kilpailemaan terveysyritysten kanssa vapailla markkinoilla, jolloin jo vuosia kilpailuun varustautuneet yritykset olisivat saaneet etumatkaa ja kaapanneet koko sosiaali- ja terveydenhuollon. Jo kesällä 2017 hallitus joutui myöntämään soteen kaavaillun pakkoyhtiöittämisen olevan vastoin perustuslakia.
Samassa sote- ja maakuntauudistuksen rytäkässä oli tarkoitus myös poistaa ympäristöhallinnolta valvonta- ja valitusoikeus, ja ympäristöluvan myöntävästä viranomaisesta aiottiin tehdä itse itsensä valvoja ihan vain hallinnon sujuvoittamiseksi ja hallintotuomioistuinten työtaakan keventämiseksi.
Sote kaatui perustuslakiin ja Sipilä hajotti hallituksensa juuri ennen eduskuntavaaleja. Sipilän hallituksen ansioksi on kuitenkin laskettava se, että se teki soten valmistelussa niin paljon virheitä, että nyt ainakin samat virheet on helppo välttää. Nyt ei puhuta enää ulkoistamisesta, vaan julkisen sektorin palvelutuotannon turvaamisesta.
Perustuslain mukaan kaikkia on hoidettava tasapuolisesti maan eri alueilla, ja julkisella sektorilla on kokonaisvastuu hoidon järjestämisestä. Kokonaisvastuu ei tarkoita sitä, että julkisen sektorin olisi järjestettävä kaikki hoito itse, vaan se voi käyttää myös tulevaisuudessa ostopalveluja ja palveluseteleitä täydentämään omaa palvelutuotantoaan. Julkisella sektorilla on kuitenkin oltava omaa palvelutuotantoa niin paljon, että se pystyy tarvittaessa ottamaan vastuulleen koko palvelun.
Orpo sanoi eilen Marinin hallituksen sotesta puuttuvan säästötavoitteet. Sipilän hallituksen sotemallissa oli säästötavoitteena kustannusten kasvun leikkuri. Tosiasia kuitenkin on, että sote-menot kasvavat koko ajan, ja kasvu jatkuu. Se johtuu sekä uusien ja kalliimpien hoitojen kehittymisestä että väestön ikääntymisestä ja sen mukanaan tuomasta sairastavuuden lisääntymisestä. Kustannusten kasvun leikkuri yhdessä ulkoistamisen kanssa olisi johtanut sietämättömään tilanteeseen, jossa käytännössä alueellisen monopolin saanut terveysjätti olisi vastannut koko palvelutuotannosta ja voinut korottaa hintaa. Kustannusten kasvun leikkurilla ei olisi voitu estää hintojen nousua, joten olisi pitänyt laskea hoidon tasoa.
Nyt kielletään kokonaisulkoistukset. En ole koskaan ymmärtänyt miten ne ovat edes olleet mahdollisia, sillä perustuslain mukaan viranomaistehtäviä ei saa ulkoistaa. Varsinkin sosiaalitoimessa on paljon julkisen vallan käyttöä, jota ei saa ulkoistaa. Näin on kuitenkin päässyt käymään, mutta tulevaisuudessa ainakin nämä ulkoistukset on purettava ja palattava perustuslain mukaiseen toimintaan.
Tästä tuli nyt pitkä juttu, mutta otetaan vielä lyhyesti tuo maakuntavero, jolla kansalaisia pelotellaan. Se ei tule nykyisen verotuksen lisäksi, vaan sillä katetaan vain soten kustannukset ja kunnallisvero alenee vastaavasti.
Viimeinkin siis puhutaan sotesta, vaikka se ei kuntavaaliasia olekaan. Toivottavasti myös muut puoluejohtajat kertovat vaalitentissä omat näkemyksensä.
Kovin vähän päättäjät tässä yhteydessä sosiaaliuudistuksista puhuvat. Terveyspuoli on enemmänkin esillä eli pitäisikö puhua TE-uudistuksesta, siinä kun on se bisneksen mahdollisuus?
Kovin vähän puhuvat. Liian vaikea asia, josta ei voi kerätä pisteitä. Antaa virkaväen hoitaa ja haukutaan sitten jälkeenpäin. Jos sattuu kiitosta tulemaan (sangen epätodennäköistä) senhän kaikki ilomielin omivat.
Aamutelkkaria vähän seurasin, siinä Harkimo sanoi että kunnat hoitakoon sen sosiaalipuolen, kun ne sen parhaiten osaa, tuppasi naurattamaan. Se ei taida olla se rahasampo yksityisille, vaikka jo käsittääkseni iso osa lastensuojelun laitoksista on yksityisten omistuksessa ja samoin kehitysvammaisten hoitopaikat.
Hänelle lienee vierasta, että monesti sosiaali- ja terveysasiat liittyvät toisiinsa, ja parempi olisi, että asiat kulkisivat sujuvasti puolelta toiselle.
En haluaisi nyt mennä arvostelemaan henkilöitä, kun asiakaan ei liity tähän aiheeseen, mutta kerron kuitenkin. Tein HS:n vaalikoneen vastaten kaikkiin “En osaa sanoa” -> sain ehdokkaikseni Harkimon ja muita hänen puoluetovereitaan. Mutta Liike Nyt!:n perustahan oli aikoinaan, että kannattajat kertoisivat heille somessa, mitä asioita pitäisi ajaa, jotta saavuttaisimme toimivan ja menestyvän Suomen.
Bisnismies Harkimo on kopioinut tämän mallin liike-elämästä.
Moni yritys seuraa hyvinkin tarkalla korvalla asiakkaan ääntä.
Voice of Customer kyselyitä on säännöllisesti liikkeellä.
Hjalliksen idea on nopeasti ajatellen kiva; kysytään asiakkailta eli kansalaisilta mitä “jengi haluaa, että me tehtäis, ni me pannaan paukkuja enemmän siihe”
Mutta valitettavasti yhteiskuntaelämä hyvinkin monimuotoista ja monimutkaista suoraviivaiseen liike-elämään verrattuna.
Niinpä tavallinen kansalainen harvemmin on niin valveutunut, että pystyy arvioimaan asioita niiden kokonaisriippuvuuden kannalta, jolloin perusjampan, jollainen itsekin olen, kanta asioihin on hyvin kapea ja valitettavan usein vain omaa etua ajatteleva.
Sosiaaipuolesta puhutaan vähän, koska siitä tiedetään vähän. Itsekin tiedän vain vähän, mutta sen verran kuitenkin, että moneen sisiaalipuolen asiaan tarvitaan joka tapauksessa myös lääkärin tutkimuksia ja lääkärin täyttämiä ja allekirjoittamia todistuksia. Muistuu tässä mieleen eräs tuttavani, joka epäonnistuneen lonkkaleikkauksen seurauksena sai lisävammoja ja joutui määräaikaiselle osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Yhdellä käynnillä lääkäri oli heti kättelyssä kiukutellut, että meni koko aamu näihin sinun papereihisi tutustuessa. Näinhän siinä käy ja se aika on poissa muusta potilastyöstä. Lääkäreitä on perusterveydenhoidossa liian vähän. Enkä ole löytänyt tästä soteuudistuksesta konkreettista toimenpidettä, jolla niitä lääkäreitä (kokeneita lääkäreitä), saataisiin terveyskeskuksiin palkatuksi lisää .
Kierrättävät nämä terveyskeskukset vain niitä valmistuvia eikä palkkaa pysyvästi ketään uutta.. Se on sitä säästöä.
Hyvä Pirjo Oravuo esität tuossa yhden syyn miksi lääkäreitä ei saada pysymään perusterveydenhoidossa. Potilasta on hoidettu muualla (esh), toivottua tulosta ei ole saatu, jatkotoimet siirretään terveyskeskukseen.
Konkreettiset toimenpiteet mitä sote-uudistukselta toivoisi on paraneva erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio, potilashan on “yhteinen”.
Ei ole olemassa vielä mitään sotea, nyt ajelehditaan vielä kokoomuksen “toivotaan toivotaan kuntien yhteistyötä odotellessa”-mallissa. Kannattaa perehtyä soteen, kyllä sieltä löytyy jo paljon vastauksia siihen mihin suuntaan siinä oikeasti mennään. Integraatio,. palveluketjut ja tietojärjestelmät, sekä resurssien saatavuus ovat varmasti konkreettisina listalla kun varsinainen toiminta alkaa ja jo ennenkin. Varmasti myös henkilöstön viihtyvyyteen ja sitä kautta pysyvyyteen kiinnitetään huomiota. Paitsi jos kokoomus pääsee hääräämään leikkureineen, niin silloin henkilöstön saatavuus ja viihtyvyys voi olla kaukana. Onneksi siitä ei ole kuitenkaan ihan heti pelkoa. Mutta ensiksi pitäisi saada aikaan se hallituksen päätös sotesta!
https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus
Kiitos taas tästä tietopaketista.Tällaista yhteenvetoa ja lyhyttä historiakatsausta linkkeineen on turha odottaa mistään muualta median kentällä.Odotettavissa vaaleihin asti muilta kirjoittajilta kirkuvia klikkiotsikoita,”sisäpiirin” juorusedän paljastuksia siitä kuka oli pahalla päällä, kuka uhkaili, kuka kuiskaili jne jne. Sotekin tuntuu tällä lailla kirjoitettuna jopa käsitettävältä kokonaisuudelta josta kaikkien kannattaisi kiinnostua.