Kuntatalous ja liikennemerkit

Ylen Aamu-tv:ssä ruoditaan edellisen illan puheenjohtajatenttiä, ja tänään oli vuorossa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilinen esiintyminen. Ennen raadin arviointia haastateltiin tavallisia kansalaisia, ja yksi heistä sanoi saaneensa perussuomalaisista kuvan ihmisläheisenä ja ymmärrettävää kieltä puhuvana puolueena.

Niinpä niin. Halla-aho mainitsi eilisessä seitsemän minuutin vapaassa puheessaan muun muassa kiilusilmäisen ilmastopolitiikan ja sukupuolineutraalit liikennemerkit sekä Suomen maksamat Espanjan lyhennetyn työviikon ja Italian lapsilisät. Ehkä tällainen puhe sitten oikeasti vetoaa osaan kansasta, vaikka tieliikenneasetusta muutettiin Sipilän hallituksen aikana ilman mainintaa sukupuolineutraaleista liikennemerkeistä ja EU:n tukipaketin rahoja ei saa käyttää valtiontalouden paikkaamiseen. Siitä tukipaketista voitte lukea vaikka täältä.

Varsinainen tenttiosuus oli paljon parempi, ja siinä puhuttiin oikeasti kuntataloudesta. Halla-aho sanoi, että kunnille annettu koronatuki on kansalaisten lahjontaa näiden omilla rahoilla. Hänen mukaansa kuntien talous oli kriisissä jo ennen koronaa ja tulee olemaan taas koronan jälkeen. Tästä kriisistä olen hänen kanssaan samaa mieltä, mutta kiinnostaakohan kansalaisia syy siihen? Kiinnosti tai ei, niin kerron sen kuitenkin.

Kuten Halla-ahokin sanoi, niin kuntien tulot muodostuvat veroista ja valtionosuuksista. Kuntien on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä, ja  lisäksi ne voivat hoitaa muita itsehallintoonsa kuuluvia tehtäviä. Kun eduskunta säätää kunnille lakisääteisiä tehtäviä, niin samalla sen pitäisi antaa niihin tarvittavat rahat. Näin yleensä tehdäänkin uutta tehtävää säädettäessä, mutta kun säästämisen aika tulee, niin ensimmäiseksi leikataan kuntien valtionosuuksista. Näin tehtiin erityisesti Sipilän hallituksen aikana. Silloin niitä leikattiin epäsuorasti kiky-sopimuksella, lomarahojen leikkauksilla ja indeksijäädytyksillä.

Kiky-sopimuksen tuoma leikkaus oli suoranaista huijausta, kun hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran. Lomarahojen leikkaus alensi kuntien menojen lisäksi myös niiden saamia verotuloja ilman että tätä alenemaa kompensoitiin mitenkään. Indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Tämän kaiken on todennut Kuntaliitto.

Kiky loppui elokuussa 2020, ja Marinin hallitus päätti lisätä kuntien peruspalvelujen rahoitusta 800 miljoonalla eurolla. Summa muodostui kertaluonteisista korotuseristä, jotka eivät suoraan vahvistaneet kuntataloutta. Niillä vain korjattiin vähän edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia.

Kiky-sopimuksen lomarahahuijaukseen liittyvä valtionosuuksien leikkaus päättyi myös, ja valtionosuudet kasvoivat sen vuoksi 263 miljoonaa euroa. Kuntien palkkakustannukset kasvoivat saman verran.

Kunnille päätettiin maksaa vuonna 2020 kertaluonteinen 237 miljoonan euron kompensaatio, jolla oikaistiin kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksista aiheutunut kaksinkertainen vaikutus valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon.

Valtionosuuksien indeksijäädytyksen poistaminen ja indeksikorotus toivat kunnille lisää noin 187 miljoonaa euroa, ja valtion ja kuntien välinen vuotuinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus lisäsi peruspalvelujen valtionosuutta noin sata miljoonaa euroa.

Sitten tulivat korona ja koronatuet kunnille. Ne tuet ovat huomattavasti koronan arvioituja vaikutuksia suuremmat ja oikeasti pelastivat monen kunnan talouden. Meidänkin kunnassamme tehtiin ylijäämäinen tilinpäätös juuri näiden ylimääräisten tukien ansiosta.

Ne rahat tulivat kipeään tarpeeseen. Ne tarvitaan vakauttamaan kuntien taloutta ja varmistamaan peruspalvelujen tuottaminen jatkossakin. Lisäksi kukaan ei vielä tiedä koronan kunnille aiheuttamia tulevia kustannuksia. Myös sote-uudistus aiheuttaa muutoksia toiminnoissa ja kustannuksissa. Lisäksi pitää muistaa, että kaikkien näiden korjausten ansiosta on päästy vasta melkein normaalitilaan eli aikaan ennen Sipilän hallituksen leikkauksia.

Nyt lääkkeeksi tarjotaan kuntien “turhien” menojen karsimista. Kunnissa ei ole turhia menoja, vaan monelle kunnalle tekee tiukkaa pelkkien lakisääteisten palvelujen turvaaminen. Kuten Halla-aho sanoi, niin päätökset niistä tehdään eduskunnassa.  Eduskunnan pitää päättää, mitkä lakisääteiset velvoitteet jätetään täyttämättä.

Sellaista en muista tapahtuneen, enkä usko tapahtuvan tulevaisuudessakaan. Sen sijaan uskon valtionosuusleikkauksia tapahtuvan jatkossakin. Sitten on taas helppo syyttää kuntapäättäjiä veronkorotuksista ja tarjota lääkkeeksi rönsyjen karsimista ja veronkevennyksiä. Se on sitä ihmisläheistä ja helposti ymmärrettävää puhetta, jossa vaikeisiin asioihin tarjotaan helppoja ratkaisuja.

Puhe kuntataloudesta ei aina ole helposti ymmärrettävää eikä välttämättä kuulosta kovin ihmisläheiseltä, vaikka kaikki ihmisläheiset palvelut perustuvat juuri talouteen. Asia nyt kuitenkin on niin, että jos ei tiedä mistä on tulossa, niin ei myöskään tiedä minne on menossa, eikä siinä puhe silläkään tiellä olevien liikennemerkkien oletetusta sukupuolineutraalisuudesta auta. Sen tulee moni uusi kuntapäättäjä huomaamaan.