Pätöasioita

Paikallislehtemme Vaarojen Sanomien päätoimittaja Pasi Karjalainen kertoi Facebookissa sattuneensa kirjailija Heikki Turusen kanssa nokakkain, ja puhe oli kääntynyt koronaan. Turunen oli päivitellyt Venäjältä tuotua tartuntaketjua sanoen, että pätöasian, potkupallon takia.

Jos ette tunne Pohjois-Karjalan murretta, niin pätöasiaksi sanominen tarkoittaa jonkin joillekin tärkeän asian leikillistä vähättelyä, ja samaa tarkoittaa jalkapallon sanominen potkupalloksi.

Kyllähän Turusen sanoissa perää on. Venäjälle matkustamisesta varoitettiin, mutta silti sinne mentiin. Nyt tartunnat leviävät ihan kotimaisin voimin, ja THL:n pääjohtaja Mika Salminen ounastelee ravintolarajoitusten tuntuvaa kiristymistä. Samaan aikaan hallituksen sisällä kerrottiin olleen erimielisyyksiä asetuksella määrättävistä maahantulorajoituksista. Ministeri Krista Kiurun ajama tiukempi linja voitti, ja siitä eivät kaikki ole hyvillään.

Tästä asiasta ei tule ikinä valmista. Kun tartuntojen lisääntyminen johtaa taas tiukempiin ravintolarajoituksiin, niin siitä tulevat pitämään kovinta ääntä ne samat, jotka ovat puolitoista vuotta vaatineet tiukempia rajoituksia. Tekipä hallitus mitä tahansa, niin aina menee väärin. Kansa ei enää jaksa kiinnostua, sillä kesä on vapauttanut ihmiset myös rajoituksista piittaamisesta. Itsekin ilahduin, kun tapasin kolme tähän asti vain Facebookista tuttua kaveria.

Mutta niistä pätöasioistahan minun piti puhua. Kesähelle on uuvuttanut ihmiset niin, että sosiaalisessa mediassa ei jakseta ottaa kantaa mihinkään oikeaan asiaan. Ei edes siihen helteeseen varsinkaan silloin, jos sen vihjaistaan johtuvan ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan kesä on pilalla, kun katukuvaan ilmestyy shortsien kanssa nilkkasukkia käyttäviä miehiä.

Ihan oikeitakin uutisia tulee jatkuvasti, mutta niitä ei nyt jakseta seurata. Riikka Purra ilmoitti tavoittelevansa perussuomalaisten puheenjohtajuutta ja tuore puoluekannatusmittaus kertoo kolmen kärjen olevan kuntavaalien osoittamissa luvuissa, vaikka nyt kysyttiin pitkästä aikaa kannatusta eduskuntavaaleissa. Kummassakaan uutisessa ei oikeastaan ole mitään odottamatonta, joten tuskin ne hirveästi kiinnostaisivat muulloinkaan.

On kuitenkin yksi ihmisjoukko, joka ei kyllästy koskaan. He ovat somen ammatti- ja tapavihaajia, joilta löytyy myrkyllistä kommentoitavaa joka asiaan. Kun sisäministeri Maria Ohisalo ilmoitti eilen tavoittelevansa uutta puolueensa puheenjohtajakautta ja kertoi olevansa raskaana, niin tämä räyhäporukka osoitti taas kerran alhaisen luonteensa. Tätä samaa ryönää ovat iltapäivälehtien kommenttiosiot ja Facebook-sivut täynnä aina silloin, kun uutinen käsittelee politiikkaa. Tämä ei tule loppumaan ennen kuin joku asianomistaja tekee kommenttien kirjoittajien lisäksi rikosilmoituksen myös ne sivuillaan sallivista lehdistä.

Olen joskus kysynyt iltapäivälehdiltä syytä Facebook-sivun kommentoinnin siivottomuuteen, ja vastaus on ollut, että pahimmat kommentit poistetaan sitten, kun ehditään. Lehdillä ei kuulemma ole resursseja Facebook-sivujen jatkuvaan moderointiin. Tämähän on paskapuhetta, sillä jos on resursseja julkaista uutislinkkejä Facebookissa, niin on oltava resursseja myös moderointiin. Minäkin kykenen siihen ihan yksin.

Sosiaalinen media alkaa muutenkin kyllästyttää. Minulle se on näyttänyt pahimmat puolensa jo vuosia sitten, ja nyt ollaan tasaisen tympimisen tilassa. Kun kirjoitan vaikkapa työllisyystilastojen puuttumisesta nykyisestä uutisoinnista, niin minulle sanotaan, että en osaa lukea tilastoja. Kun kirjoitan työttömien kyykyttämisestä, niin leikkauksia ainoana oikeana toimenpiteenä pitävät sanovat minun puolustavan laiskureita. Kun kirjoitan tämän hallituksen pohjoismaisesta työnhaun mallista verraten sitä Sipilän hallituksen aktiivimalliin, niin minun sanotaan puolustavan työttömien kyykyttämistä.

Ja niin edelleen, loputtomiin. En ymmärrä ihmisiä, joiden on ihan pakko päästä sanomaan sanottavansa joka ikiseen asiaan, vaikka tietoa ei ole mistään. Vielä vähemmän ymmärrän ihmisiä, joiden kommentit tihkuvat henkilökohtaista vihaa, vaikka emme ole koskaan tavanneet. Elämän täytyy olla tosi paskamaista, jos aamulla ensimmäiseksi pitää päästä vihaamaan.

Heillekin tekisi hyvää mennä ulos vaikka katsomaan pörriäisten touhuja. Niin minä aion nyt tehdä.

Jossain vanhassa Yrjö-pakinassa Tanhuavvaari aloitti yleisönosastokirjeensä sanoen, että teillähän on lehdessä se osasto, jossa julkaisette lukijoiden turhanpäiväisiä valituksia, tämä kanssa sinne. Onneksi minulla on tämä oma yleisönosastoni, jossa voin halutessani puhua vaikka pätöasioista.

EDIT 8.7.2021 klo 17.50
Koska kaikki eivät näköjään ymmärtäneet juttuun sisältyvää vihjettä, niin sanotaan sitten selvin sanoin: Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, niin älkää sanoko mitään! Ei teidän tarvitse kuitata lukemaanne kommentoimalla.