Somevaikuttamista vai politiikkaa?
Kuten eilen epäilin, niin valtakunnan tärkeimmäksi uutiseksi nousi pääministeri Sanna Marinin uusi reppu. Iltapäivälehdet ovat kirjoittaneet jatkojuttuja, ja asia pääsi kuin pääsikin illalla myös Ylen pääuutislähetykseen. Yle jatkaa vielä kysymällä someasiantuntijoilta, onko kyseessä somevaikuttaminen vai politiikka ja pätevätkö samat somesäännöt pääministeriin ja kansalaisiin.
Politiikan asiantuntija Erkka Railo sanoo, että poliitikoista on tullut tavallaan myös julkisuuden henkilöitä, joiden mielipiteet vaikuttavat, ja ristiriita arvostetun pääministeri-instituution ja henkilökohtaisen julkisuuden välillä ruokkii sitten kohuja. Väitöskirjatutkija Hanna Reinikaisen mukaan pääministeri jäljittelee somevaikuttajien tutuksi tekemää tyyliä jakaa henkilökohtaista ja samaistuttavaa sisältöä seuraajiensa kanssa. Pääministeri mielletään instituutioksi, joten kumpi siellä sosiaalisessa mediassa nyt on, se instituutio vai se henkilö pääministeri, kysyy Reinikainen.
Nyt pitää määritellä somevaikuttaminen, ja teen sen omalla tavallani. Minun mielestäni somevaikuttaja on henkilö, joka ensin mainostaa itseään Instagramissa päästäkseen mainostamaan siellä tuotteita maksua vastaan. Kun se onnistuu, hänestä ruvetaan puhumaan influensserina. Se on sitä kaupallista yhteistyötä. Poliitikko on henkilö, joka hoitaa yhteisiä asioita ja kertoo niistä sosiaalisessa mediassa. Koska poliitikkokin on ihminen, niin hän on ihmisenä myös sosiaalisessa mediassa ja kertoo siellä itsestään mitä haluaa. Jos poliitikko ei nykyisin ole sosiaalisessa mediassa, niin häntä ei ole olemassa.
Poliitikon ja influensserin ero on juuri siinä kaupallisuudessa, joten Marinista tai kenestäkään muustakaan poliitikosta ei voida puhua influenssereina. He eivät mainosta tuotteita ja palveluja, ja jos he nostavat jonkin tuotteen tai palvelun esille, niin he tekevät sen tavallisina somen käyttäjinä. Omilla rahoillaan saa ostaa mitä haluaa ja ostoksiaan saa esitellä somessa vapaasti.
En ymmärrä, miksi juuri pääministerin toiminta somessa on jatkuvasti median suurennuslasin alla, vaikka some on täynnä toinen toistaan huonommin käyttäytyviä poliitikkoja. He suorastaan kilpailevat siitä, kuka sanoo ilkeimmin ja kenellä on huonoimmat käytöstavat. Laitetaan yksi pääministeriin liittyvä esimerkki.
Tämä oli sieltä lievimmästä päästä, mutta kuvastaa hyvin kahden kansanedustajan ja yhden paikallispoliitikon toimintaa, josta media ei puhu. Eikö tämä ole somevaikuttamista ja eivätkö nämä ole julkisuuden henkilöitä, jotka jakavat samaistuttavaa sisältöä seuraajiensa kanssa? Eivätkö kansanedustajat edusta instituutiota?
On, ovat ja edustavat. Meillä on useita kansanedustajia, joiden ainoa työ näyttää olevan huonotapainen rähjääminen somessa, mutta se ei kiinnosta toimittajia eikä mediatutkijoita. Jos pääministeri tai kuka tahansa jonkin muun puolueen kuin perussuomalaisten edustaja puhuisi päivästä toiseen näin, niin siitä nousisi hirmuinen meteli.
Somevaikuttaminen on osa politiikkaa ja politiikka osa somevaikuttamista. Kaupallinen yhteistyö eli somessa tapahtuva mainonta on kokonaan eri asia, eikä pääministerin reppu ole kaupallista somevaikuttamista.
Mutta jatkakaahan uutisointia tästä valtakuntaa kuohuttavasta repusta, niin ei tarvitse vieläkään puuttua niihin poliitikkoihin, joiden somekäytös on jatkuvasti alle kaiken arvostelun. Voitte edelleen puhua heistä “räväköinä ja kärkevinä somettajina”, kuten tähänkin asti olette tehneet.
Eipä Stubbin #wattbike -twiitti aiheuttanut mediakohua. Miksi ei, sitä voi arvailla onko sukupuolella tai puoluekannalla asiaan merkitystä.
Sukupuolella ei yhtään mitään, vaikka se tällä palstalla on syynä jopa maan akselin kallistumaan.
Puoluekannalla aivan varmasti.
Intä Timo vaikka siihen asti että raiskaukset ja parisuhdeväkivalta loppuvat.
https://unwomen.fi/uutiset/naisiin-kohdistuva-vakivalta-on-pandemia-jota-ei-voi-ohittaa/
Se inttäminen aiheen ohi loppuu nyt joko vapaaehtoisesti tai sitten estän molemmat inttäjät. Menkää muuanne väittelemään!
Pääministerin repun innoittamana Helsingin Sanomatkin on pyytänyt tutkijan näkemystä somevaikuttamisesta. Hesarin otsikko 17.9.2021: “Mitä kertoo politiikan julkisuudesta se, että pääministeri hehkuttaa uutta reppuaan Instagramissa? Negatiivinenkin huomio on mahdollisuus, sanoo tutkija”
Jutussa ei missään kohtaa suoraan väitetä eikä sanota tutkijan väittävän, että juuri Marinin tapauksessa repusta noussut tai nostettu “kohu” olisi negatiivista huomiota. Mutta kieltämättä jo otsikosta syntyy vaikutelma, että pääministeri on nyt jonkun mielestä päässyt tai joutunut kielteisessä mielessä parrasvaloihin. Syntyypä sellainenkin ajatus, että tarkoitus on ollut saattaa Marin kielteisen huomion kohteeksi. Tällainen toiminta voi kääntyä vielä itseään vastaan.
Niin totta! Kirjoitin seuraavan kommentin Hesarin Facebook-julkaisuun.
Jippii, taas on uusi typeryyden huippu saavutettu! Minua korpeaa suunnattomasti teidän nykypäivän toimittelijoiden kynäilyt. “Nykyjournalismin” taso on käsittämättömän huono! Se ei ole enää journalismia, vaan pelkkää pahansuopaa juoruilua. Miksi kukaan meistä oikeaa journalismia arvostavista haluaa enää maksaa tällaisesta scheissesta? Ehkä pahinta kaikessa on se, että aliarvioitte meidän älykyytämme, pidätte meitä mediankuluttajia niin tyhminä, että meille saa syöttää mitä tahansa p**kaa. Saatan olla vanhanaikainen, mutta minä haluan median olevan puolueeton, faktapohjainen ja ennen kaikkea neutraali ja sisällön yhteiskunnallisesti tärkeää. Nykyään media kertoo meille, mitä mieltä meidän pitää olla. En hyväksy tätä!!! Puolueelliset, tarkoitushakuiset ja median omistajien viiteryhmien vaikutukset ovat Hesarin kohdalla täysin selkeästi nähtävissä. Toivon, että ymmärtäisitte edes hävetä!!!
Just. Saitko läpi vai poistiko trollisensuuri asiallisen viestin?
Ei tällaisia viestejä yleensä julkaista, koska ne kohdistuvat mediaan itseensä. Ei ole vuosia sittenkään julkaistu. “Perustelu” tähän on todennäköisesti se, ettei kommentti liity varsinaiseen juttuun.
Minua korpeaa suunnattomasti teidän nykypäivän toimittelijoiden kynäilyt. ”Nykyjournalismin” taso on käsittämättömän huono!
—————————-
Korpeaako sinua ihan jokaisen 3500 toimittajan kynäilyt?
Korpeaako sinua Turun Tienoon tai Tekniikan maailman tai Pohjalaisen toimittajien kynäilyt? Entä Koiramme lehden? Korpeaako sinua kaikkien 4200 Suomessa ilmestyvän median toimittajien kynäilyt. Osittain nykylehtien taso on erinomainen ja osin kammottavan hyvin tehty huono. Mutta yleensä se ei ole käsittämättömän huono. On erinomaisia lehtiä ja sitten niitä joita tehdään sellaisksi kuin lukijat haluavat. Koska lukijat haluavat skeidaa -sitä myös saavat. Jos lukijat vaativat fiksua journalismia ja vain sitä —skeida kuivuu pois. Miehistä enää alle 10% lukee kirjoja – naisista paljon enemmän. Kannattaa tsekata niiden lukutapoja, jotka eivät lue muuta kuin IS/IL otsikot. Juuri ja juuri kykenevät siihen.
Sieltä se media syntyy, niin metsä vastaa kuin sinne huutaa ja rahat pois. Turha sutta syyttää syömisestä, jos lampaat on metsässä ilman aitaa.
Jos yksi autokorjaamo tai jopa kaksi sössii autoni hankalan korjauksen niin eivät KAIKKI autokorjaamot ole surkeita.- vain ne kaksi.
Median haukkumisen suhteen näkyy persujen aikaansaama yleistämisen kulttuuri. median omistaa aina joku ja se joku määrää mitä toimittajat kirjoittavat , kannattaa tiedostaa tämä ennen kuin repii leukojaan kaikkien toimittajien surkeudesta, koska media ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan puolueeton ja me ihmiset uskomme vain siitä mistä pidämme…. kannattaa muistaa että jopa AkuAnkassa on toimittajia töissä, mikset sitä hauku?
Ainoastaan tietyt aiheet nostetaan puheenaiheiksi.Tuskin kukaan kaikkia toimittajien juttuja kritisoi, vaan ne julkisuuteen nousevat.
Olet oikeassa ja olet väärässä. Ihmisillä ei ole yleensäkään ole selkeää käsitystä siitä, kuka ja mikä kynänkäyttöä ohjaa. Kunnon toimittajan työ ja asema on muuttunut ahtaaksi, oikeastaan olemattomaksi.