Puolestaloukkaantujat

Sosiaalisen median idea on, että kukaan ei ole ymmärtävinään mitään, ja iltapäivälehtien tarkoitus on tehdä tästä ymmärtämättömyydestä juttuja. Varsinkaan huumoria ei ymmärretä, ja kaikkein vähiten sitä ymmärretään silloin, kun se kohdistuu itseen. Lauantai-illan ratoksi seurasin Sanna Marinin Instagram-päivityksen aiheuttamaa närkästystä. Se päivityshän oli tällainen:

Tästä kiirehtivät loukkaantumaan kaikki ne, jotka ovat koko ajan heittäneet kuraa Marinin päälle, ja Iltalehti kiirehti tekemään siitä loukkaantumisesta uutisen. Ensimmäisenä loukkaantui Harry Harkimo, ja muut oppositiopoliitikot ja toimittajat seurasivat perässä. Nyt Marin pilkkaa sodan jälkeisiä suuria ikäluokkia ja heidän työtään hyvinvointivaltion rakentamiseksi, ja erityisesti Marin näyttää keskisormea omille äänestäjilleen.

Voi pienet piimäsuut, ei Marin meille demariboomereille henkistä keskisormea näyttänyt, vaan teille. Se oli kuittaus aamiaiskohulle, reppukohulle, tissivakokohulle ja erityisesti kaikille niille, jotka kuluneella viikolla nimesivät hänet Bile-Sannaksi ja ruotivat ivallisesti hänen yksityiselämäänsä ja jopa epäilivät hänen mielenterveyttään. Se oli keskisormi niille, jotka ovat koko ajan haukkuneet häntä kassatytöksi ja puhuneet huulipunahallituksesta.

On oikeasti huvittavaa, että kaikkein eniten meidän demariboomereiden puolesta närkästyivät juuri ne, jotka muutenkin vastustavat Sanna Marinia ja pyrkivät heikentämään hänen asemaansa kaikin keinoin. Tämä tekonärkästys ja puolestaloukkaantuminen kertoo närkästyneiden oikeasta tai teeskennellystä ymmärtämättömyydestä. Kiitos kaikille minun puolestani loukkaantuneille, mutta me demariboomerit emme tarvitse teitä loukkaantumaan puolestamme, sillä me näemme teidän tekopyhyytenne läpi. Itseänne te vain olette nostamassa käyttämällä suuria ikäluokkia keppihevosena.

Jos teistä ja kaltaisistanne olisi kiinni, niin Suomi ei olisi hyvinvointivaltio. SDP:n ja keskustan yhteistyöllä se hyvinvointivaltio rakennettiin oikeiston pannessa hanttiin. Perussuomalaisia ei ollut vielä olemassakaan, kuten  ei ollut myöskään sosiaalista mediaa ja siellä työkseen riekkuvia oikeistolaisia, jotka nyt käyttävät jopa isänmaallista retoriikkaa suurten ikäluokkien rakennustyötä kehuessaan ja Marinia moittiessaan.

Minä täytän kohta 64 vuotta, joten kuulun melkein sodanjälkeisiin suuriin ikäluokkiin, joita boomereilla alun perin tarkoitettiin. Nykyisin boomereiksi sanotaan meidän iäkkäämpien lisäksi myös nuorempia, joiden asenteet ovat jämähtäneet paikoilleen jo vuosia sitten. Boomerius ei ole ikäkysymys, vaan asennekysymys. Niitä henkisiä boomereita alkaa olla enemmän kuin meitä oikeita boomereita, ja erityisen paljon heitä on nuorissa oppositiopoliitikoissa. Emme me ikääntyvät niin tyhmiä ole, että emme näkisi heidän toimintansa todellista motiivia.

Heitä vain ärsyttää pääministeri, jonka asemaa he yrittävät horjuttaa likaisilla keinoilla, mutta joka ei suostu horjumaan.