Sanelua vai neuvottelua?
Nyt kun on toivoteltu hyvää uutta vuotta, niin mennään asiaan. Olen yrittänyt selvitellä itselleni työmarkkinaneuvottelujen tilannetta, josta on uutisoitu liian vähän ja hajanaisesti. Tiedämme, että UPM:n työntekijät ovat lakossa ja että AKT on asettanut Keitele Groupin kuljetussaartoon. Tilannetta voisi pitää normaalina, sillä työehtosopimukset ovat päättyneet ja nyt ollaan sopimuksettomassa tilassa. Silloin neuvotellaan, ja neuvottelujen jouduttamiseksi käydään työtaisteluja.
Tilanne ei kuitenkaan ole normaali, sillä työnantajapuoli ei näytä olevan halukas neuvottelemaan, vaan se haluaa sanella. Keitele Group kieltäytyi neuvotteluista ja ilmoitti soveltavansa itse laatimiaan työehtoja, jotka se julisti liikesalaisuudeksi. AKT asetti kuljetussaarron, jonka Keitele Group vei oikeuteen ja onnistui saamaan AKT:lle miljoonan euron uhkasakon. Käräjäoikeus kuitenkin perui tämän turvaamistoimena asetetun uhkasakon, joten saarto on laillinen. Turvaamistoimen asettamista yritti myös UPM, mutta käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen.
Tätä työnantajien linjaa sanotaan työntekijäpiireissä Pentikäisen malliksi Suomen yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan. Hän sanoi AKT:n toimintaa mafiameiningiksi ja sai monet toistelemaan sanojaan ihastuneena. Nyt kun kuljetussaarto on osoittautunut lailliseksi, niin yksikään heistä ei ole pahoitellut sanojaan. Koska oikeus hylkäsi myös UPM:n vaatimukset, niin senkin työntekijät ovat lakossa laillisesti. Se siitä laittomista lakoista huutamisesta.
Tämä riita on akuutti, mutta sen siemenet on kylvetty jo aiemmin. Metsäteollisuuden työnantajapuoli ilmoitti syksyllä 2020 yksipuolisesti ja ilman neuvotteluja lopettavansa valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan. Nyt kun yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, niin vaihtoehdoksi jää neuvotella yrityskohtainen työehtosopimus. Tästä Keitele Group on kieltäytynyt, ja niin aikoi tehdä myös UPM. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin UPM aikoo kuitenkin neuvotella uusista sopimuksista, mutta näkemyserot ovat suuret.
UPM haluaa tehdä Paperiliiton kanssa erilliset sopimukset viidelle eri liiketoiminta-alueelle, koska yhtiön mukaan nykyinen sopimusmalli ei enää palvele monialaista yritystä. Paperiliitto haluaa yhden yrityskohtaisen sopimuksen, joka noudattaa samaa linjaa muiden sen tekemien sopimusten kanssa.
Riidassa on kyse työehtosopimuksen lisäksi perustavaa laatua olevista kysymyksistä. Kyse on siitä, neuvotellaanko sopimuksista vai sanellaanko ne. Kyse on työntekijöiden järjestäytymisoikeudesta ja lakko-oikeudesta. Kyse on koko sopimusjärjestelmästä, joka on toiminut vuodesta 1940 lähtien ja jonka ansiosta on saatu aikaan muun muassa työeläkelait, työttömyysturvalait, muutosturvalait, työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, yhteistoimintalaki ja sairausvakuutuslaki. Tästä voitte lukea Ari Mölsän erinomaisen analyysin täältä.
Kyse on siis siitä, neuvotellaanko sopimukset yhdessä vai palataanko isäntävaltaan, jossa työnantaja sanelee palkan lisäksi kaikki muutkin työehdot. Jos se on teistä yhdentekevää ja hyväpalkkaiset paperimiehet ansaitsevat näpäytyksen, niin muistakaa, että jos sanelun tielle lähdetään, niin sen tien kulkevat kaikki alat vuorotellen. Jossain vaiheessa on teidän alanne vuoro.
Niin että hyvää uutta vuotta ja jatketaan Straussin konsertin katselua.
Erinomaisesti kiteytetty koko asia. Joissakin blogeissa aletaan puhumaan työntekijöitä vastaan ja olen aika varma, että moni heittää hanskansa lattialle ja käyvät taistoon. Pahoin pelkään, että näistä riitelyistä seuraa sama ongelma kuten vuonna 1918 sisällissotaan johtavista syistä.
Täytyy pitää mielessä, että iso osa työnantajista eivät halua osallistua EK:n taisteluun vaan haluavat sopia työntekijöiden kanssa.
Itse hämmästelin sitä asiaa, kun saman puolueeseen kuuluvan henkilön kysymys oli, että milloin oli 12 tuntia työtä ja milloin oli peruskoulua kaikille.
Googlasin niitä asioita ja ihmettelin, että mihin ne yleissivistävät historiasta kertovat Suomen työnteosta ovat hävinneet?
Kerroin kesken kiireitteni, että aloittaisi tutkimuksen työväenliikkeen kautta. Sitä kautta olen kahlaillut aika monia aiheita siinä myös peruskoulua kaikille.
En kyllä toivo mitään sotaa aiheutuvan mutta rauhanomaista lakkoa täytyy kyllä tyytyä, jos muuten ei sopimuksiin päästä sopuun.
Näin se on nähtävä.
Ammattiyhdistysliike on saatava polvilleen. Suomi takaisin…
Somessa huutavat yleislakkoja sun muita vallankumouksia. Äänekäs vähemmistö trolleineen näyttää olevan asialla. Somekohinaa , ilman joukkovoimaa. Onko jouikossa “ostettuja” poliitikkoja jää selvitystä vaille, mutta joitakin kannanottoja voi sitenkin tulkita.
Kansakuntaa, työntekijöitä vedätetään ja yllytetään riitelemään keskenään. Omalle kohdalle kun ajallaan “paikallinen” sopiminen ym puliveivaus osuu huudetaan ay-liikettä apuun ja Loimaan kassan lakimiehiä asialle. Kassalta ei lakiapua tule. Eikä ay-puoleltakaan, jos “Suomi takaisin ainakin 💯 v.” toteutuu.
Vaan enpä usko, että toteutuu.
Sakun lailla muihin hommiin… Sukututkimus on kivaa ja jopa opettavaista.
No ei tule perinteisiltäkään liitoista lakiapua jos olet työtön.
Ne pitävät työssä olevien puolta.
Helsingissä ilmoitettiin että ei tarvitse maksaa maksuja jos on työtön. Riihimäellä niitä olisi pitänytkin maksaa. Ei kerrottu.
Tottakai tulee jäsenelle lakiapua, oli työstatus mikä vain! Mitä vitsiä on levitellä täyttä sontaa?
Varmasti tulee apua, ei toki liittoihin kuulumattomille. Mihin liittoon kuulut?
Joo. Ei ole minunkaan pitkän AY-urani aikana ollut yksi tai kaksi keskustelua: -En liity! Ikinä en oo mittään apua liitosta saanut! -Ai, olet siis joskus ollut jäsen? -En ikinä oo kun ei sieltä mitään apua oo saanut! -…
Tuo oli hyvä kysymys. Haluan taas siteerata ukkoa, joka soitti vakuutusyhtiöön pyytäen, että “voisitteko panna vakuutuksen vetämään, auto on paskana”.
Mutta toki yleissitovista työehtosopimuksista hyötyvät myös liittoon kuulumattomat, vaikkeivat erityiskohtelua saakaan. Työttömyys ei tarkoita, etteikö apua liitolta saisi. Jäsen on jäsen työttömänäkin.
Joskus on hyvä olla itse aktiivinen ja selvittää asiat liitosta,kyllä sieltä asiat selviää.
Ansiosidonnaisesta päivärahasta pitää tietenkin maksaa jäsenmaksu, jos sitä tarkoitit. Kun ansiosidonnaiselta putoaa, voi saada maksuvapauden, mutta sitä pitää pyytää. Puhelinsoitto riittää.
Jäin työttömäksi. Kuuluin liittoon. Sain apua ja neuvoja luottamusmieheltä ja irtisanomisajan jälkeen liitosta lakimieheltä. Minun (ja 150 kohtalotoverin) rahallinen hyöty oli pari tonnia.