Tosiasioilla on väliä

Kun eilen harmittelin aluevaaleista tiedottamisen ja uutisoinnin vähyyttä, en vielä ollut nähnyt illalla televisioitua vaalistarttia. Se oli avartava kokemus tietämättömyyden ja suoranaisen väärän tiedon määrästä. Sen rinnalla yksittäisen ehdokkaan antama väärä tieto omista luottamustoimistaan on pikkujuttu, vaikka kuvastaakin hyvin nykyistä piittaamattomuutta tosiasioista. Näyttää olevan ihan sama mitä puhutaan, sillä kukaan ulkopuolinen ei tarkista faktoja, ja jos joku toisen puolueen edustaja sen tekee, niin sitä pidetään samanlaisena poliittisena propagandana kuin väärien tietojen antamistakin.

Puuttuu erotuomari, joka oikaisisi väärät tiedot välittömästi. Sellaista on kuitenkin mahdotonta saada suorana lähetyksenä tulevaan ajankohtaisohjelmaan, sillä yksikään toimittaja ei voi etukäteen tietää mitä kaikkea puhutaan. Vaikka sen pystyisikin arvaamaan, niin kenelläkään ei voi olla kaikkea nippelitietoa puhuttavista asioista.

Faktojen korjaaminen tapahtuu siis jälkikäteen, jos silloinkaan. Jos ja kun se tapahtuu, niin oikea tieto ei milloinkaan saavuta kaikkia niitä, jotka sen väärän tiedon saivat ja omaksuivat. En minäkään aio erotuomariksi ruveta, mutta oikaistaan nyt kuitenkin joitain yleisesti liikkeellä olevia vääriä tietoja.

Ihan yleisesti sanotaan soten paisuttavan hallintoa ja lisäävän byrokratiaa, ja eilen kuultiin väite, jonka mukaan Pohjois-Karjalassa toimivan Siun soten henkilöstöstä 25 prosenttia työskentelee hallinnossa. Oikea luku on 2 prosenttia, kuten Siun sote Twitterissä oikaisee. Esimiehiä on 4,7 prosenttia, ja heistä valtaosa työskentelee lähiesimiestehtävissä. Laskutavan haaste on siinä, että erilaisten tehtävien nimikkeistä ei voi suoraan päätellä henkilöiden työn sisältöä. Yleensä hallintoon lasketaan mukaan myös tukipalvelut, jotka oikeasti eivät edes ole tukipalveluja, vaan terveyspalveluiden ydintä, kuten kansanedustaja ja alan asiantuntija Aki Lindén kertoo Facebookissa.

Entä sitten tuo hallinnon paisuttaminen? Sekään ei pidä paikkaansa, sillä hyvinvointialueet vähentävät hallintoa. Se selviää ihan vain miettimällä nykyisen hallinnon määrää. Jos kunta järjestää sote-palvelut itse, niin sillä on valtuuston alaisena toimiva sosiaali- ja terveyslautakunta. Jos palvelut järjestää kuntayhtymä, niin sillä on oma valtuusto ja hallitus. Kuntayhtymien valtuustot valitaan kuntien valtuustoissa, joten todennäköisesti ette edes tiedä oman kuntanne yhtymävaltuutettujen nimiä, jos ette seuraa kuntanne päätöksentekoa. Sen lisäksi erikoissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiireissä, jotka myös ovat kuntayhtymiä omine valtuustoineen.

Nämä kaikki korvataan hyvinvointialueilla, joita on 21 ja joille nyt vaaleissa valitaan valtuustot. Jos joku näkee tässä hallinnon paisuttamista, niin hän tarvitsee tukiopetusta laskennossa. Myöskään virkamiesten määrä ei kasva, sillä nykyiset vain siirtyvät uuden työnantajan eli hyvinvointialueen palvelukseen. Siitä seuraa palkkojen harmonisointi, joka sekin näyttää tulevan monille yllätyksenä. Se ei ole yllätys kenellekään työelämän lainsäädäntöä vähänkään tuntevalle, sillä se on lakisääteinen velvollisuus liikkeenluovutuksen yhteydessä. Myöskään tietotekniikan kasvavat kustannukset eivät ole yllätys, sillä nykyinen järjestelmä on hajautettu, eivätkä läheskään kaikki ohjelmat sovi yhteen.

Nämä ovat niitä asioita, joista tulevat aluevaltuutetut päättävät. Jos he vieläkin puhuvat EU:n tukipaketista tai polttoaineen hinnasta, niin heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mihin ovat pyrkimässä.

EDIT 6.1.2022 klo 22.00
Koska Ilpo Sinettä on taas viettänyt koko päivän kirjoittaen tänne yhtä ja samaa kommenttia klo 12.25 alkaen, niin suljen kommentoinnin. Pitää päästää Ilpo välillä nukkumaan. Myöskään Tarmo Tuonosen ei kannata yrittää tunkea tänne omia roskakommenttejaan enää koskaan.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (56)
  1. Totuus on että jonkun on aina tehtävä se ”hallinto” ja ”byrokratia”, jonka alle näytetään niputtavan ihan kaikki työ mitä tehdään tietokoneella. Jos sitä ei tee hallinnon työntekijä, sen tekee hoitotyön tekijä hoitotyön kustannuksella. Piste.

    1. Nimenomaan. Ja onhan se selvää, että tietojen kirjaamiseen menee aikaa, mikä tietenkin on lähempänä hallinnollista työtä kuin varsinaista hoitotyötä. Jonkun sekin homma on tehtävä, jotta seuraavan hoitajan tai lääkärin ei tarvitse aloittaa potilaan tietojen selvittelyä aina Aatamista saakka. Se se vasta ajanhukkaa olisikin.

  2. Ingmar Forne
    5.1.2022, 14:08

    Tietääkseni Kokoomus on ainoa puolue, jonka vaaliohjelmassa on palvelusetelin käytön voimakas lisääminen. Samalla Kokoomus tulisi voimakkaasti lisäämään hyvinvointialueiden hallintokustannuksia. Mutta sitä ei Kokoomus kerro. Kuten seuraavasta käy ilmi:

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lasselehtonen/237251-miksi-muualla-euroopassa-ei-kayteta-asiakassetelia-terveydenhuollossa/

    1. Saman huomattavan lisäyksen hallintokustanuksiin olisi aiheuttanut myös kokoomuksen valinnavapausmalli.

      Nyt valittu sote-malli sen sijaan vähentää hallintokustannuksia, vaikka kokoomus, liike nyt, kristilliset ja perussuomalaiset muuta haluavatkin väittää, eli valehtelevat tietoisesti. Samaa valehtelua julkisen sektorin toiminnasta he ovat harrastaneet kaiken aikaa joten sinänsä asiassa ei ole mitään uutta. No, entistäkin häikäilemättömämmäksi se on kyllä muuttunut kuten eilinen vaalistartti taas osoitti.

      Sen olen huomannut, että myös paatuneimmat vääristelijät hiljevät Lindenin esittäessä faktoja. Täytyy oikein ihailla sitä asiantuntijuutta ja asiallisuutta millä Linden kumoaa opposition levittämää propagandaa.
      Myös Lehtosen perustelut palvelusetelien hallintoa lisäävästä byrokraattisuudesta vakuuttavat. Miksi kokoomus haluaa sitten käytännössä vaan lisätä byrokratiaa? No siksi, että samalla se pääsisi siirtämään veroeuroja sijoittajien taskuihin.

    2. Erna Hartgivson
      5.1.2022, 18:33

      Kiitokset linkistä.Erittäin oleellinen US-asiantuntijapuheenvuoro Lasse Lehtoselta asiakassetelien problematiikasta. Byrokratian lisääntymisen ohella asiakasseteleissä vielä on potilaan onnistuneen hoidon kannalta tämä tärkeä seikka, jota Lehtonen puheenvuorossaan seuraavasti kuvaa:
      “Moni asiantuntija epäilee, että tällainen tapa järjestää palveluja tekee mahdottomaksi luoda sote-uudistuksen tavoitteena olleita integroituja palveluketjuja. Jos esimerkiksi päivystykseen hakeutunut potilas tarvitsee sellaisia tähystystutkimuksia, jotka maakunta on päättänyt tuottaa asiakassetelillä, tulee potilaalle antaa jatkotutkimuksia varten asiakasseteli. Potilas voi sitten hakeutua sellaisen yhtiön asiakkaaksi, jossa tähystysutkimuksia suoritetaan, mutta vain tätä tähystystutkimusta varten. Jos potilas tähystystutkimusten jälkeen tarvitsee kuntoutustoimenpiteitä, voi hän tarvita uuden asiakassetelin hakeutuakseen toiseen yritykseen, jossa nämä kuntoutustoimenpiteet sitten tuotetaan. Tiedon hoitosuunnitelmasta ja potilaan tilanteesta pitäisi samalla liikkua eri toimijoiden välillä. Lisäksi asiakassetelin käytön hallinnointia varten pitäisi olla olemassa setelin myöntäjän ja eri tuottajat kokoava tietojärjestelmä kaikissa 18.ssa asiakassetelejä myöntävässä maakunnassa.”
      Yle:n eilisen puolueiden aluevaalikeskustelun perusteella asiakkaiden palvelusetelit olivat useimmille keskustelijoille osa Sote:n käytännönratkaisuja. Erityisesti kokoomuksen edustaja niitä ulkoistamisen osana korosti. Suotavaa olisi, että puoluenäkemysten ohella äänestäjät sekä aluevaaliehdokkaatkin näihin asiantuntijoiden Sote-näkemyksiin tutustuisivat.

      1. Ihmettelenkin, että mikä ihmeen keinotekoinen “pakko” näitä palveluseteleitä ajaa? Täysin turhaa puuhastelua! Lounassetelitouhuilu aikoinaan oli ihan samanlaista.

        Maassamme on jo kauan ollut rahapaja, joka vieläkin painaa seteleitä, joiden käyttömahdollisuus on huomattavasti laajempi kuin mainituilla “palvelu”-seteleillä.

        Ettei olisikin porvareilla tarkoituksena petata suojatyöpaikkaa “johtajaksi” jollekulle koirasmarttakerhokaverille?

Kommentointi suljettu.