Ketä pitäisi uskoa?

Kun koronapandemia kaksi vuotta sitten alkoi, niin kaikki puolueet julistivat, ettei sillä pidä politikoida. Sitä sopua kesti vain pari kuukautta, ja sen jälkeen asialla on politikoitu avoimesti. Oppositiopuolueiden mukaan kaikki hallituksen toimet ja päätökset ovat vääriä niiden sisällöstä riippumatta. Kaikki hallituksen toimista kertovat uutislinkit somessa täyttyvät räkänauruhymiöistä, kun kansalaiset “keskustelevat” asioista kukin ymmärryksensä mukaan. THL:n ja STM:n toisistaan eroavat näkemykset saavat palstatilaa, ja se lisää kansalaisten epätietoisuutta.

Median tehtävä olisi selittää asiat ymmärrettävästi ja tasapuolisesti, mutta niin ei aina ole. Melkoisen hämmästyneenä luin MTV Uutisten päätoimittajan linjauksen, jonka mukaan MTV Uutisissa on toistaiseksi mahdotonta suhtautua sosiaali- ja terveysministeriön koronatiedotustilaisuuksiin normaalin suomalaisen perusluottamuksen varassa. MTV Uutisissa ei enää uskota, että STM kertoisi asioista parhaan tietämyksen perusteella ja virkavastuulla.

Ensimmäisen kerran näin näkyvä media sanoo suoraan, että se ei enää usko STM:n ja vastuuministerin puheita. Ihan tämän linjauksen mukaisesti esille nostetaan nyt THL:n terveysturvallisuusjohtajan näkemyksiä, joiden mukaan ollaan menossa kohti normaalia. On tietysti hyvä olla toiveikas, mutta samaan aikaan hallitus pohtii kuitenkin myös valmiuslakiin turvautumisen mahdollisuutta.

MTV Uutisten linjaus on kummallinen myös viranomaisten työnjaon kannalta. Kuten viimeksi toissapäivänä kerroin, niin THL on päätöksentekoa tukeva asiantuntijaorganisaatio, joka myös ohjeistaa kansalaisia tehtyjen päätösten perusteella. Se ei tee päätöksiä eikä linjauksia, vaan se on päätöksentekoa avustava organisaatio. Suositukset ja linjaukset tekee maan hallitus. STM:n tehtävänä on suunnitella valtakunnallinen torjuntatyö ja ohjeistaa aluehallintovirastoja ja kuntia, joilla kuitenkin on itsenäinen päätösvalta toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. MTV Uutiset näyttää nostavan päätöksentekoa avustavan ja vailla itsenäistä päätösvaltaa olevan organisaation päätöksentekijöitä luotettavammaksi.

Tämä on selkeä valinta, jonka perusteella jokainen voi sitten tehdä omat johtopäätöksensä kyseisen median tasapuolisuudesta ja neutraalista tiedonvälityksestä. On tietenkin hyvä antaa kansalaisille myös THL:n viestittämää toiveikkuutta, mutta se ei voi olla koko totuus. Noin yleisemminkin kansalaisia hämmentää eri medioissa vilisevien asiantuntijoiden ja sellaisiksi ilmoittautuvien paljous, kun päätöksenteko tapahtuu kuitenkin muualla kuin medioissa.

Niin tapahtuu sairastaminenkin. Jokaisella sairastuneella on oma tarinansa, ja minut pysäytti oikeastaan ensimmäisen kerran miettimään koronan vakavuutta Karjalaisen juttu hyvin tuntemani maakuntajohtaja Markus Hirvosen perheen sairastumisesta. Korona tuli ikään kuin liian lähelle. Kun huippukunnossa oleva 38-vuotias ja kahdesti rokotettu sairastuu noin pahasti, niin tauti ei ole leikin asia eikä mikään tavallinen flunssa. Hirvonen itse arvelee, että ilman rokotussuojaa hän olisi joutunut tehohoitoon.

Moni joutuukin, ja siitä tullaan ongelman tämänhetkiseen ytimeen. Terveydenhoito alkaa olla äärirajoilla, sillä sitä ei ole mitoitettu pandemiaa varten. Tehohoitopaikkoja ei ole riittävästi, ja vaikka niitä lisättäisiin tai olisi jo lisätty, niin niihin ei riitä henkilökuntaa. Kun tästä Iltalehden jutusta ohittaa ministeri Krista Kiurua syyttävällä sormella osoittavan otsikon, niin sieltä löytyy myös syy hoitopaikkojen vähyyteen. Sairaalapaikkoja on vähennetty tuntuvasti viime vuosikymmeninä. Niiden kokonaismäärää on vähennetty vuodesta 2000 lähes 40 prosentilla. Syynä on kustannusten hillitseminen ja tehokkuuden parantaminen eli suomeksi sanottuna säästäminen, joka huipentui viime vaalikauden leikkauksiin.

Juuri huoli terveydenhoidon kestävyydestä on pistänyt hallituksen miettimään poikkeusolojen ja valmiuslakien mahdollisuutta. Syynä ei ole ilkeys tai halu kiusata kansalaisia ja elinkeinoelämää, vaan aito huoli. Pandemia ei mene ohi valitsemalla sopiva puolue tai kaikkein mukavimpia puhuva asiantuntija, vaan jokaisen on tunnettava oma vastuunsa. Se tarkoittaa rokotusten ottamista ja liikkumisen vapaaehtoista rajoittamista, jotta ei tarvittaisi pakkoa.

Uskokaa te ihan ketä haluatte, mutta minä uskon koronavirusta.

puheenaiheet yhteiskunta koronavirus
Kommentit (70)
  1. Voisi kuitenkin olla selkeämpää, jos kaikki asiantuntijatahot kävisivät keskenään keskusteluja ja kansalle tiedotettaisiin yhdsstä tuutista. Tietysti yksityisajattelunja mielipiteet ovat sallittuja, mutta ei yksityisisssä firmoissakaan työntekijät tai alemmat johtajat saa mennä julkisuuteen puimaan työasioita ilman ohjeistusta asiasta.

    1. Matti Sillanpää
      16.1.2022, 11:32

      Niin, ja THL:n johtajankin mielipiteet ovat vain hänen mielipiteitään. THL on asiantuntijoista koostuva organisaatio, joka valmistelee lausuntonsa hallituksen päätösten tueksi. Siinä ei yksittäisen johtajan julkituotu henkilökohtainen mielipide kovin paljoa paina, etenkään, jos se mielipide vaihtelee tuuliviirin omaisesti vallitsevan äänekkäimmän mielipidetuulen mukana.
      Kansalaisille medialukutaitoon kuuluu osata erottaa, mielipiteet, suositukset, ohjeet ja määräykset ja niiden velvoittavuus toisistaan. Jos sitä osaamista ei ole, on minusta melko turha kovin äänekkäästi urputtaa ohjeistuksen sekavuudesta.

      1. MTV:n uutisten luotettavuus on heikentynyt koko ajan. Juontajatkin ovat kuin mallitoimiston nukkeja. Taustalla on koko ajan kaupallisuus, jolla tietenkin edistetään mainosmyyntiä. Monen maikkarin “viihdeohjelman” lyhytkin katsominen aiheuttaa myötähäpeää. Tekohauskoja ulkomaisia formaatteja, jotka eivät ole pelkästään lapsellisia, vaan täysin hölmöjä. Onneksi on kaukosäädin, jolla voi siirtyä helposti vähemmän hermoja raastaville kanaville, joissa ei ole läpinäkyvää tuoteasettelua.

  2. Selkosen Roope
    16.1.2022, 10:55

    Mediassa sekoitetaan jälleen kerran keskustelu ja päätöksenteko. THL:n ja STM:n edustajien erilaiset näkemykset ovat samankaltaisia kuin mitä maailmaltakin kuuluu. Pandemian kehityksessä on merkkejä siitä, että virus olisi jossain määrin heikentynyt siinä suhteessa, että vakavia tautitapauksia ja kuolemia tulee vähemmän suhteessa tartuntoihin, jotka itsessään ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole tästä yksimielisiä, ja monet varoittavat iloitsemasta ennenaikaisesti: näinhän on tehty monet kerrat viimeisen kahden vuoden aikana.

    On täysin mahdollista, että nyt todellakin covid19 on muuttumassa kausi-influenssan kaltaiseksi, eikä sitä enää tarvitsisi luokitella yleisvaaralliseksi. Ymmärrän kyllä esimerkiksi Mika Salmisen optimismin tässä suhteessa, koska näyttöjä tällaisesta kehityksestä tulee koko ajan lisää. Toisaalta myös STM:n huomattavasti varovaisempi kanta on perusteltu, koska viimeaikainen tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole vielä kovin vahva, ja valitettavasti kehityksen kääntyminen toiseen suuntaan on mahdollinen. Päätöksentekijöiden täytyy punnita kaikkia vaihtoehtoja.

    Julkisessa keskustelussa erilaisten kantojen nostaminen esiin on äärimmäisen tärkeää, eikä kyse ole “riitelystä”, kuten vaikkapa lööppilehdet haluavat asian nähdä. Suomessa ylipäätään ei olla totuttu skandinaaviseen “diskuteeraamisen” kulttuuriin, vaan erilaiset näkemykset koetaan tappeluksi. Olen aiemminkin todennut, että julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa on hallinnon avoimuuden ja demokraattisuuden takia äärimmäisen tärkeää, ja siksi pidän yksinomaan hyvänä sitä, että mainitut tahot tuovat vastakkaisia näkemyksiään esiin.

    On vain surullista, että tiedotusvälineet käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja luovat kuvaa riitelevistä päättäjistä, koska se synnyttää kansalaisissa hämmennystä. Sekoitetaan ilmeisen tahallisesti keskustelut ja päätökset eikä välitetä tilanteesta selkeää informaatiota, jota kuitenkin on tarjolla esim. THL:n ja Valtioneuvoston nettisivuilla. Sakulle olen kiitollinen siitä, että hän edustaa tämän kaiken hälyn keskellä järjen ääntä ja tarjoaa juuri sitä asiallista tietoa päätöksenteosta, jota me kaikki kaipaamme.

    1. Antero+Pönni
      16.1.2022, 11:00

      Klikkausten perässä toimittajat juoksevat. Niitä saa helposti oikeastaan mitään tekemättä kun esittää erilaiset mielipiteet riitelyinä.
      Viime vuosituhannen puolella nämä toimittelijat olisivat saaneet kenkää välittömästi tällä “uutisoinilla” mitä nyt harrastelevat!

      1. Selkosen Roope
        16.1.2022, 11:22

        “Viime vuosituhannen puolella nämä toimittelijat olisivat saaneet kenkää välittömästi tällä ”uutisoinilla” mitä nyt harrastelevat!”

        Täysin samaa mieltä. Viimeaikaisista uutisoinneista ehkä ikävin rimanalitus oli Ylen juttu, jossa Varhila ja Salminen oli asetettu vastakkain ikään kuin toistensa vihollisina. En ihmettele, ettei kummaltakaan herunut siihen kommenttia. Aiemmin ei olisi voinut kuvitellakaan, että Ylellä harrastettaisiin tällaista journalismia.

        1. Luukas Pyykorpi
          16.1.2022, 12:48

          Journalistit heitettiin Yleltä uuden kokoomusjohdon myötä kokonaan ulos. Klikkitoimittajat jätettiin palkkalistoille.

          1. Kimmo Kuusisto
            16.1.2022, 17:20

            Keitä nämä ulos heitetyt journalistit olivat? Esimerkkejä?

            1. Tässä esimerkkejä:
              https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1652148
              https://www.ksml.fi/paikalliset/2530241
              https://www.kaleva.fi/tutkijan-mukaan-ylen-kriisi-ulottuu-eronnutta-paat/1937793

              Ja tällaista oli Ylen poliittinen ohjaus Sipilän hallituksen aikana:
              https://yle.fi/uutiset/3-9326751
              Ja kaikkihan muistavat Sipilän sanat: Jos,jos,jos. Mitess jos YLE loppuu….

        2. Siellä on nyt sen Sipilän asettama johtoja sen johdon vaihtamat alaiset. Pitäisi Marinin esittää se Sipilän esittämä kysymys että “entäpä jos ei Yleä enää ole?”

          1. Minun mielestäni Sanna Marin ei tule alentumaan samalle tasolle, kuin mitä kamreeri-insinööri (kamrer-ingengör ruotsiksi) Sipilä meni tekemään.

            1. Lea Bäckman
              17.1.2022, 14:28

              Ingenjör on insinööri. Mainitsemasi “ingengör” taas tarkoittaa henkilöä, “som ingenting gör”, eli hlö ei tee yhtään mitään.
              Useissa tapauksissa nämä ovat yksi ja sama… 😉

              Jos ja jos ja jos. Yleinen totuushan on, ettei insinöörejä pidä päästää puikkoihin yhtään missään. Sutta tulee ja sekundaa.

              1. “Ingengör” oli 1980-luvun alussa Kotkan Teknillisessä oppilaitoksessa käytössä kutsumanimenä insinöörioppilaista. Arvata toki saat, kuinka ahkerista ingengöreistä oikein oli kyse.

                Vor sechs Monaten wußte ich nicht, wie man Inschinjör schreibt, und jetzt bin ich einer!

                Terveisin koneteknikko evp.

                Taas innostunut Off-topic, Saku ystäväiseni, mutta näin avasin käyttämäni nimityksen taistaa.

Kommentointi suljettu.