Ikäviä faktoja

Jotkut asiat ovat kaikkien nähtävissä, mutta ne joko kiistetään sinnikkäästi tai niitä ei haluta nähdä. Eivät ne kuitenkaan katoa, ja jos oikein hyvin käy, niin joku todistaa ne oikeiksi.

Yksi tällainen asia on iltapäivälehtien muuttuminen entistä poliittisemmiksi. Sosiaalisessa mediassa se on aikoja sitten huomattu, ja nyt se on myös todistettu. Tiedotusopin emeritusprofessori Heikki Luostarinen ja journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangas julkaisivat Kanava-lehdessä Iltalehteen keskittyvän artikkelin lehden suhtautumisesta Juha Sipilän ja Sanna Marinin hallituksiin. Vuosien 2018 ja 2021 välillä Iltalehden kirjoittelu muuttui poliittisesti jyrkemmäksi ja enemmän mielipiteitä sisältäväksi.

Vuosina 2018 ja 2019 lehti puolusti Juha Sipilän hallitusta ja moitti kovasanaisesti silloista pääoppositiopuoluetta SDP:tä. Vuonna 2021 asetelma oli päinvastainen: lehti arvosteli hyvin jyrkästi Marinin hallitusta ja hänen puoluettaan ja tarjosi tukeaan toiselle suurelle oppositiopuolueelle, kokoomukselle. Puolitoista kuukautta ennen vuoden 2021 kuntavaaleja Iltalehti julkaisi jokaisessa numerossaan kaksi hallitukselle kielteistä juttua ja kaikkiaan 18 arvostelevaa pääkirjoitusta, kertoo artikkelin sisällöstä Demokraatti.

Janne Seppänen julkaisi blogissaan havainnollistavan kuvan:

Lehden kirjoittelu kohdistui korostuneesti pääministeri Sanna Marinin henkilöön. Kaikkihan me muistamme monta viikkoa esillä pidetyn aamiaiskohun, jota seurasivat yritykset nostaa kohua pääministerin topista, korvakuulokkeista ja repusta. Tutkijoiden mukaan suurin osa alentavista ilmauksista löytyi muutaman miestoimittajan teksteistä.

Tutkijat tiivistävät, että Iltalehden toimintaa voi kuvata teräväksi vallan vahtikoiran työksi, mutta myös journalismiksi, jota ohjaavat poliittiset sympatiat ja antipatiat. Sen kohteet ja kielenkäyttö osoittavat, että journalismi on alkanut tietoisesti hyödyntää yhteiskunnan polarisaatiota.

Nyt sitten odotellaan tutkimuksen kiistämistä ja katsotaan toista jyrkästi kiistettyä asiaa. Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä levinnyt kuva perussuomalaisten saavutuksista Sipilän hallituksessa.

Kaikki nämä päätökset tehtiin Sipilän hallituksen aikana, mutta perussuomalaisten tavallisin väite on, että ne olivat Sinisten päätöksiä. Eivät olleet, vaan suurin osa näistä päätöksistä tehtiin ennen perussuomalaisten jakautumista kahtia kesällä 2017. Kaikki Sinisiin siirtyneet ministerit ja kansanedustajat valittiin eduskuntaan perussuomalaisina. Lisäksi kiistaton tosiasia on, että kesällä 2017 perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jussi Halla-aho oli valmis hyväksymään hallitusohjelman sellaisenaan, mutta Halla-aho ei henkilönä kelvannut muille hallituspuolueille.

Nämä molemmat asiat voi tietenkin kiistää ihan tutulla tavalla. Iltalehti voi vedota sananvapauteen, lehdistönvapauteen, kriittiseen journalismiin ja vallan vahtikoirana toimimiseen. Hyvässä lykyssä asiasta saadaan aikaan järkevä keskustelu journalismin muuttumisesta yhteiskunnan polarisaatiota hyödyntäväksi ja lisääväksi tekijäksi. Perussuomalaisten toiminnasta Sipilän hallituksessa ei saada aikaan järkevää keskustelua, vaan perussuomalaiset väittävät tuttuun tapaan, että heillä ei ollut mitään tekemistä Sipilän hallituksen kanssa siitä huolimatta, että eduskunnassa istuu tälläkin hetkellä monta kaikkien noiden leikkausten puolesta äänestänyttä perussuomalaisten kansanedustajaa.

Kuten sanottu, niin tosiasiat voi aina kiistää, mutta eivät ne kiistämällä katoa.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (52)
  1. Toivottavasti perussuomalaiset eivät enää pääse hallitukseen ja aika epätodennäköiseltä se alkaa vaikuttaakin. Onneksi.

    1. Rönttä-Köllönen
      29.5.2022, 12:28

      Eivät he hallitukseen edes halua. Orpon kokoomus on heitä yrittänyt kosiskella porvarihallituksen toivossa, muistamme surkuhupaisat töräytykset maahanmuuttajien tuista ja eu-koronatukipaketista, mutta saanut mielistelyynsä vastaukseksi lähinnä keskisormea.

      Oppositiossa räkyttäminen sopii ei ei ei -puolueelle paremmin kuin hyvin.

    2. Eihän tuossa mitään. Aina kun smp/ps on ollut hallituksessa, niin hajoaminen on ollut edessä. Muistan vielä hyvin kun smp lupasi poistaa työttömyyden kolmessa kuukaudessa. Smp:n työministeri Urpo Leppänen pantiin toteuttamaan tehtävää. No, ei poistunut mutta smp poistui politiikan näyttämöiltä konkurssin myötä. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmille ps/sin kävi samoin. Jos ps on seuraavassa hallituksessa niin omia myrkkyjä joudutaan taas nielemään.

  2. Kuinka perussuomalaisten listoilta äänestetty ihminen
    ( sininen ) ei loppukaudesta ole perussuomalainen, mutta vasemmistoliiton listoilta valittu on kuitenkin aina kommunisti.
    Tää on sitä persulogiikkaa .

    1. ..sekä, ettei jokainen edes entisestä SKDLn listalta valituista ollut kommunistisen puolueen jäsen! Näillä nimittelyillä ohjataankin valtavan usean ihmisen mielipiteitä. Moniinkin suuntiin. Mikä yhdelle on herjaava sana, se toiselle on myönteinen. Läheskään aina se ei kerro paljoakaan ko ihmisen todellisuudesta; Tällaisia sanontoja aloitti (?) Veikko Vennamo eduskunnassa, Timo Soini jatkoi ja Halla-aho kehitti lisää.
      “Seteliselkärankaiset”, “Missä EU, siellä ongelma” ja “Kiilusilmäiset”…
      Ovatko tuollaiset todellisia Valtiopäivämiehen ilmaisuja? Jos mie, asiakaspalvelun opettajana, olisin em kaltaisia sanontoja opastanut oppilaiden ammatissaan tulevan käyttämään…?

      1. Erkki Pekola
        30.5.2022, 08:28

        Miten sinä määrittelet “kommunistin” ja “kommunismin”? Onko oltava esim. jäsennyys organisaatiossa, joka hyväksyy vain henkilöitä, jotka ovat uskollisuutensa aatteelle osoittaneet? Mitä muita kriteerejä täytyy täyttää? Ja huomaa, että persujen joukossa tällaisia kriteerejä ei etsitä, eikä lötämisen osoittauduttua mahdottamaksi sovi olla höpöttämättä, jos tuli asiaan perehtyneiden kanssa asiasta maininneeksi. Ja kaikki tämä 2020-luvulla ja tullee jatkumaan vielä pitkään.Kun nykyistä pääministeriä leimataan tuolla epiteetillä, niin alkaa hävettää julkinen väite, että suomalaiset olisivat sivistyskansaa.

        Minulla ei ole muuta syytä näiden porvarikotien poikien oikaisemiseksi, kuin pettymys heidän tietämättömyyteensä.Sama koskee keltaisen lehdistön palkkarenkejä ja piikoja, joiden työpanokseksi kelpaa uusien vitsien ja herjojen kyhäily ja levitys. Nummisuutarin Eskokin sanoi olevansa tyhmyydelle vihainen, kuin rakkikoira.

        1. Kommunismi on siitä ihmeellinen asia, että sitä ei koskaan ole käytännön elämässä ole ollut olemassa. Joka väittää entistä Neuvostoliittoa kommunistiseksi valtioksi, ei tiedä mistä puhuu. Kommunismi on asia, josta on olemassa vain painettua tekstiä, teoriaa.
          Neuvostoliitto ja sen perillinen Venäjän Federaatio ovat pohjimmiltaan yhtä ja samaa. Ne ovat diktatoorisia valtiota, joissa kansalaisten oikeudet on poljettu suohon, vaikka aidon ja alkuperäisen kommunismin määritelmän perusteella ainakin Neuvostoliitossa vallan olisi tullut kuulua kansalle. Ei kuulunut, eikä kuulu edelleenkään Venäjällä. Valtaeliitillä on joskus jopa yli sadan prosentin kannatus.
          Mutta ei kommunismi aatteena ja ideaalina ole ainoa asia, jonka nuo “rauhan lähettiläät” ovat onnistuneet pilaamaan. Venäläinen tapa hoitaa asioita on osoittautunut tuhoisaksi kaikelle, mihin se ulottuu. Viimeisin konkreettinen esimerkki löytyy Ukrainasta. Siellä ollaan pilaamassa maailman rauhaa. Groteskeilta kuulostavat perinteiset neuvostofraasit, kuten “Miru mir” (Maailmalle rauhaa), laulun sanat “Hotjat li russkie voiny”(Haluavatko venäläiset sotaa) tai käsite “Druzhba narodov”(Kansojen välinen ystävyys).
          Jos hetkeksi pysähtyy näitä asioita miettimään, oivaltaa, että sana kommunismi tai kommunisti on tänä päivänä pelkkä haukkumanimi, jolla on käyttöarvoa porvarilliselle lehdistölle, siis valtaosalle Suomen lehdistöä, mutta sillä ei ole minkäänlaista vastinetta todellisuudessa. Ei suomalaisessa sen enempää kuin venäläisessä, kiinalaisessa tai näitä hännystelevien sätkynukkevaltioitten todellisuudessa.

          1. Lea Bäckman
            30.5.2022, 13:22

            Tismalleen. Juuri tämän oivalsi George Orwell vuonna 1948 kirjoittamassaan loistavassa totalitaarisen valtion kritiikissään, romaanissa nimeltä Vuonna 1984.

            Kaikki propaganda perustui valheelle, kuten esimerkiksi sloganit “sota on rauhaa” ja “vapaus on orjuutta”.

          2. Niiden vähäisten tietojen nojalla, mitä on saatavilla, kristinuskon alkuaikoina ns. alkuseurakunnissa vallinnut käytäntö huolenpitoineen vastasi aika tarkasti kommunismia.

            Kristinuskon laajentuessa “alkuseurakuntakommunismi” hävisi, kun vallanhimoiset setämiehet näkivät tilaisuuden päästä helpolla very big bossin asemaan.

          3. Minusta mielenkiintoisinta on, miten pohjoismaiset hyvinvointimallit näyttävät lähestyvän kaikista eniten sitä oikeaa kommunismia. Oikeassa kommunistisessa mallissa ihmisistä yhteiskunnassa välitetään, kaikki ihmiset varsinkin vähäosaiset ja heikot ja köyhimmät otetaan aina huomioon. Eli, ihmisoikeudet ja demokratia toteutuvat. Samaten tähän kokonaispakettiin kuuluu ihmisten sananvapaus ja sananvastuu. Ilman median ja ihmisten sananvapautta käy samalla tavalla miten Pohjois-Koreassa, nyt Venäjällä, ja myös Kiinassa: valtion johto propagoi entistä enemmän omalle kansalle jostakin “oikeasta kommunismista”, mutta johdon irtautumisen vuoksi kansan ruohonjuuritasosta johto valehtelee entistä enemmän tällaisesta muka toteutuvasta kommunismista, kansanvallasta, mutta käykin juuri päinvastoin: johtava eliitti irtautuu täysin kansasta.

            Tuleekin mieleen näistä puheissaan kommunismia julistavista johtajista lähinnä jokin Ilmestyskirjan merestä nouseva “peto” joka on järjestellyt sille toiselle maasta nousevalle karitsaa muistuttavalle pedolle valheellisen “kuvan”, jota Jeesusta matkiva valejeesus hokee ja toistelee kansalle.

            Puheet eivät voisi enempää olla ristiriidassa tekojen kanssa.

            Juuri näin Venäjän Putinin johtama Kremlin johto toimii tällä hetkellä: valehtelee kaiken Ukrainan sodasta Venäjän kansalle. Venäjästä on tulossa hyvää vauhtia P-Korea kakkonen, ellei se sitä jo ole.

            Mukava naapuri meillä.

            Mutta pointti tuosta oikeasti toteutuvasta kommunismista oli se, että miten meidän pohjoismaiset yhteiskuntamallit yllättäen näyttäisivät muistuttavan kaikista eniten tällaista alkuseurakunnan kristillistä hyvinvointimallia. Jossa kaikista yhteiskunnan jäsenistä pidetään huolta.
             
            Pahuuden joukot matkivat aina näitä kaikista parhaimpia yhteiskuntamalleja, onnistumatta niissä.

            1. Tarkennus:

              Pahuuden joukot matkivat puheissa aina näitä kaikista parhaimpia yhteiskuntamalleja, onnistumatta teoissa niissä.

            2. sakutimonen
              31.5.2022, 11:25

              Juttuni ei käsittele kommunismia eikä tämä ole yleinen keskustelupalsta teitä kiinnostavista aiheista.

              1. Kyllähän tämä tiedetään. Mutta katsos Saku, kiusaus on suuri kommentoida kun muita kommentteja lukiessa tulee mieleen jotain erityistä ja siis aiheen sivulle osuvaa.

                Hyvää alkavaa kesää!

Kommentointi suljettu.