Mätäkuun juttu

Mätäkuu ei vielä ole alkanut, mutta perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra aloitti eduskunnan kesätauon kertomalla mätäkuun juttuja. Eilen illalla silmiini sattui Purran twiitti, jossa hän teki perusvirheen sekoittamalla keskenään julkisen sektorin osuuden bruttokansantuotteesta ja sen suhteen bruttokansantuotteeseen.

Purran eilisiltaisten ja tämän päivän twiittien sarja osoittaa, että hän siteeraakin puolueensa ajatuspajan Suomen Perustan julkaisemaa taloustieteen emeritusprofessori Matti Virenin pamflettia ”Kaksitoista talouden periaatetta”. Vanhaa sanontaa muokaten en ole taloustieteilijä, mutta voin vilkaista.

Katsotaan ensin tuota kuvan twiittiä, josta löytyy heti kaksi virhettä. Julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta ei ole lähelläkään 60 prosenttia, vaan lähempänä 20 prosenttia, kuten Yle oikaisi tämä usein tehdyn virheen jo viisi vuotta sitten. Julkisen sektorin menojen suhde bruttokansantuotteeseen on ihan eri asia. Julkiset menot eivät ole osa bruttokansantuotetta, vaan sananmukaisesti menoja. Bruttokansantuote ei koostu menoista, vaan siitä, mitä Suomi tuottaa. Se tarkoittaa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettua arvoa. Lukekaa tuo linkittämäni Ylen juttu, niin ymmärrätte eron.

Toinen virhe on bruttoveroasteen määrässä. Se ei ole yli 50 prosenttia, vaan 42,3 prosenttia. Sen voitte tarkistaa täältä.

Lisää virheitä löytyy ihan maallikonkin silmiin linkittämältäni pamfletin esittelysivulta. Siellä sanotaan, että Suomen velkasuhde oli vuonna 2021 yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta. Todellisuudessa velkasuhde oli 65,8 prosenttia, kuten täältä näkyy. Itse pamfletissa sitten sanotaan, että Euroopan ankarimman verotuksen ansiosta Suomi on Länsi-Euroopan kallein maa. Oikeasti Suomessa on Euroopan seitsemänneksi korkein verotus ja olemme Euroopan kahdeksanneksi kallein maa.

Vaikka pamfletin on kirjoittanut taloustieteen emeritusprofessori, niin jo näiden faktavirheiden takia se ei ole tutkimus, vaan tarkoitushakuinen mielipidekirjoitus. Ajatuspaja Suomen Perusta jatkaa jo aiemmin valitsemallaan linjalla ja tuottaa poliittista propagandaa, jonka se nimeää tutkimukseksi. Jo vuonna 2014 ajatuspaja keksi aikakoneen esittämällä kunnallisen äänioikeuden sitomista maksettuihin veroihin tai kiinteään omaisuuteen. Se olisi palaamista aikaan ennen marraskuuta 1917.

Tuoreempia esimerkkejä ajatuspajan tuotoksisista ovat tökerö prosenttien ja eurojen sekoittaminen Närpiön ja muiden kuntien toimeentulotukimenoissa sekä Jukka Hankamäen rasismia ja naisvihaa tihkuva pamfletti, josta puolueelle tuli kiire sanoutua irti heti sen sisällön paljastuttua. Kukaan puolueessa ei ollut sitä lukenut, vaikka silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-ahokin sitä etukäteen kehui.

Nyt puolueella on taas käsissään ajatuspajansa julkaisu, joka ei kestä kriittistä tarkastelua edes faktojen osalta. Minusta on aika pelottavaa, että puoluetuella rahoitettu ajatuspaja tuottaa tutkimuksiksi naamioituja mielipidekirjoituksia luottaen siihen, että ne uskotaan sellaisenaan. Vielä pelottavampaa on, että jopa puolueen puheenjohtaja julistaa näitä mielipiteitä totuutena.

***
Kiitos tilastomies Heikki Turuselle noista oikeaan tietoon johtavista linkeistä.