Taseet töissä

Viime päivien keskustelu on osoittanut, että iso osa ihmisistä ei osaa erottaa toisistaan osakeyhtiön ja valtion toimintaa. Oppositio on huutanut pääministeriä keskeyttämään lomansa, koska nyt tarvitaan kansakunnan parhaita voimia, ja eilen talousvaliokunnan jäsen Veikko Vallin (ps) kaipasi tv-uutisissa presidenttiä apuun. Yleinen pelko on, että Fortum ja sitä kautta suomalaiset veronmaksajat joutuvat rahoittamaan tappiota tuottavaa Uniperia.

Osakeyhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan silloinkin, kun sen suurin omistaja on valtio. Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa, eivätkä poliitikot puutu sen operatiiviseen toimintaan. Omistajaohjausta annetaan yhtiökokouksessa, ja jos yhtiön johto toimii omistajien tahtoa vastaan, niin johto vaihdetaan. Yhtiön johdon on kuunneltava omistajien ääntä yhtiökokousten välilläkin, sillä kuten Erkki Tuomioja sanoi Facebookissa, niin osakeyhtiölaki ei suojaa maan hallitusta silloin, kun sitä vaaditaan vastaamaan yritysjohdon virheistä ja epäonnistumisista. Osakkeenomistajat vastaavat yritysjohdon tekemisistä rahalla. Jos menee hyvin, niin rahaa tulee, mutta jos menee huonosti, niin rahaa menee.

Nyt Uniperillä menee huonosti. Pääosin valtion omistama Fortum myi perusinfraan kuuluvan sähkönsiirtoverkon vuosien 2013 ja 2015 välillä ja sai rutkasti rahaa. Niillä rahoilla Fortum osti vuonna 2017 Saksasta Uniperin, jonka tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiiliseen polttoaineeseen. Uniperiä voi Häiriköt-päämajan mukaan sanoa energia-alan roskapankiksi. Uniper itse vastusti kauppaa pitäen itseään huonona sijoituksena, mutta suomalaisen yritysjohdon jääräpäisellä osaamisella se ostettiin silti. Silloinen omistajaohjausministeri Mika Lintilä (kesk) piti kauppaa hyvänä sijoituksena. Sipilän hallituksen usein toistettu linja oli panna taseet töihin, ja niin tehtiin.

Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, ja nyt riskit ovat realisoituneet pahimmalla mahdollisella tavalla. Nyt etsitään syyllisiä, ja ainakin nykyinen oppositio näyttää syyttävän Marinin hallitusta ja sen omistajaohjauksen puutteellisuutta. Taas kerran Marinin hallitus joutuu vastaamaan edellisten hallitusten virheistä ja laiminlyönneistä.

Tämäkin on jälkiviisautta, joka jo Konsta Pylkkäsen mukaan on viisauden imelin laji. Voidaan sanoa, että hallituksen olisi pitänyt estää huoltovarmuuden kannalta oleellisen perusinfran myynti jo vuonna 2013. Voidaan sanoa, että hallituksen olisi vuonna 2017 pitänyt estää Uniperin ostaminen ja ohjata käyttämään nekin rahat uusiutuvan energian kehittämiseen.

Jälkiviisastellessa pitää kuitenkin muistaa, että yritykset toimivat yhtiölain mukaan. Omistaja käyttää sananvaltaa yhtiökokouksissa, ja jos asioihin olisi haluttu puuttua niiden välissä, niin olisi pitänyt kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous ja antaa omistajaohjausta siellä. Jos yhtiön johto olisi niskoitellut, niin johto olisi pitänyt vaihtaa. Näin ei tehty, koska kaupat olivat silloisten hallitusten linjausten mukaisia, ja sekä Fortum että Uniper ovat tuottaneet hyvin. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja koko Euroopan energiamarkkinat menivät sekaisin. Siihen ovat Suomen kaikki hallitukset syyttömiä.

Nyt voidaan joko jatkaa syyllisten etsimistä tai antaa tuki nykyisen hallituksen pyrkimyksille minimoida Fortumille ja sitä kautta suomalaisille veronmaksajille aiheutuvat tappiot. Lisäksi voidaan esittää muunneltu versio Tuntemattoman sotilaan Honkajoen rukouksesta ja pyytää varjelemaan Suomen herroja, etteivät he toista kertaa iskisi päätään markkinavoimien kaikkivoipaisuuden mäntyyn ainakaan veronmaksajien rahoilla.