Väärin korotettu?
-Onks teillä todella niin ikävä sitä köyhyyttä ja kurjuutta?
Näin kysyi Kivenpyörittäjän kylän Meeri itkevältä anopiltaan ja yrmeältä aviomieheltään näiden autiossa kotitalossa. Samaa tekee mieli kysyä Suomen kansalta, jonka enemmistön mielestä maan hallituksella ei ole taloustilanne hallinnassa ja joka luottaa inflaation torjunnassa eniten kokoomukseen. Kokoomushan on luvannut ottaa miljardin lisävelkaa käytettäväksi hyvätuloisten veronalennuksiin ja vastapainoksi leikata työttöyysturvaa ja muita sosiaalietuuksia jopa asettamalla toimeentulotuen perusosaankin omavastuun. Niitä laiskoja työttömiäkin on ruvennut taas löytymään, kuten viimeksi toissapäivänä kerroin.
Mitäpä Marinin hallitus on sitten tehnyt? Ensinnäkin se joutui koronan takia ottamaan lisävelkaa rahoittaakseen muun muassa mittavat yritystuet, joita oppositio on pitänyt liian vähäisinä samalla velanottoa kritisoiden. Näiden toimien ansiosta vältyttiin konkurssiaallolta, ja nyt työllisyysaste on ennätyslukemissa. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota toi inflaation, kun polttoaineiden ja elintarvikkeiden hinnat nousevat. Tätä kompensoimaan hallitus hyväksytti eduskunnalla ylimääräisen indeksikorotuksen, joka tuo viikon kuluttua kansaneläkkeeseen ja siihen sidottuihin sosiaalietuuksiin noin 3,5 prosentin korotuksen.
En tiedä vielä miten tämä korotus otetaan oppositiossa vastaan, mutta jo nyt on selvää, että korotus ei riitä kompensoimaan hintojen nousua. Se kerrotaan selvin sanoin jo tuossa Ylen sinänsä neutraalissa uutisessa, mutta ainakin tukia saavat ottavat korotuksen mielellään vastaan. Heille jokainen euro on tärkeä. Oikeastaan uutisen tärkein yksityiskohta on indeksikorotusten taulukko vuosilta 2010-2022, joten katsotaan sitä vähän tarkemmin.
Vuosina 2016 ja 2017 korotukset olivat miinusmerkkisiä ja kaksi seuraavaa vuotta nollatasoa. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2016 keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama Sipilän hallitus korvasi indeksikorotuksen 0,85 prosentin leikkauksella. Inflaation tuoma indeksikorotus 8-9 euroa nipsaistiin pois lisien kanssa, ja tämän jälkeen jäädytyspäätös tehtiin melko vähällä uutisoinnilla koko hallituskauden ajan joka syksy.
Sitäkin näyttävämmin uutisoitiin hallituksen jalomielisestä päätöksestä vuonna 2018. Silloin hallitus teki täsmäkorotuksen takuueläkkeeseen ja pienimpiin sairauspäivärahoihin. Hallitus antoi takaisin osan niistä samoista rahoista, jonka se oli leikannut ja jäädyttänyt jo vuonna 2016.
Olinpa taas ikävä ihminen, kun muistutin menneistä. Ei tällä muistutuksella kuitenkaan ole mitään merkitystä, sillä joka tuutin täydeltä tulee kritiikkiä hallituksen toimista ja niiden puuttumisesta. Fortumia ja Uniperia koskeva sopimus oli tietenkin kelvoton, ja jokainen someosaaja olisi pystynyt tekemään paremman. Pääministeri Marinia vaaditaan vuorotellen eroamaan ja keskeyttämään lomansa milloin minkäkin asian takia. Tänään hänen pitäisi näköjään tulla heti kieltämään viisumien myöntäminen venäläisille turisteille. Jos hänen hallituksensa sellaisen päätöksen tekisi, niin sitä luultavasti syytettäisiin Itä-Suomen yrittäjien elinkeinon tuhoamisesta.
Ja niin edelleen. Tekipä hallitus mitä tahansa, niin aina menee väärin ja olisi pitänyt tehdä jotenkin toisin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei ole malttanut pitää päivääkään lomaa, vaan hänen kaikki aikansa näkyy menevän Uniper-sopimuksen kritisoimiseen. Hän ei kuitenkaan ole kertonut millaisen sopimuksen hän itse olisi neuvotellut, ja juuri se onkin oppositiossa olemisen hyvä puoli. Omaa vaihtoehtoa ei tarvitse kertoa koskaan.
Nyt jään odottelemaan miten oppositiopuolueet olisivat hoitaneet indeksikorotuksen ja torjuisivat inflaatiota. Pahoin pelkään, että entiseen tapaan lisäämällä sitä köyhyyttä ja kurjuutta, jota kansa näyttää ikävöivän.
Ajattelen ahneesti jos tässä ei syötäs kunnanjauhoja talvella, vaan oltas duunissa
Joku talousmoosesmeedio tänään YLE Helsingin aamussa ennen kello 11 selitti pokkana, että ei duunareille tule mitään inflaatikorotuksia syksyllä, talous ei moista kestä
Hintojen nousu ollut nähtävissä viime kesästä saakka, tämän tosiasian on meille kiistänyt koko media että työmarkkinaosapuolten molemmat osapuolet, kun sitten alettiin uutisoimaan inflatorisesta kehityksestä kun palkkaneuvottelut oli sovittu, joka ikinen välistävetäjä kauppias ja muu tukkuri nosti hinnat tappiin, vaikka tavara taatusti on tuotettu vielä vanhoilla kustannuksilla
Nyt ei voi uutisoinnilla manipuloida todellisuutta tai jättää kertomatta missä oikeasti mennään, uudet palkkaneuvottelut kun alkavat, epäilen suuresti, että duunarille kelpaa sisäinen devalvaatio, sanoi Hakaniemen satraapit sitten mitä muutenkin valehtelevat
Ensimmäiset itkevät jo yleisönosastoilla että kohta kansaneläkkeet ajavat työeläkkeiden ohi, että tätäkö varten olen koko ikäni töitä tehnyt ja työeläkettäni tienannut.
Korjaan: Siellä jo itketään siitä, että työeläke voi olla pienempi kuin takuueläke. Niin voikin olla jos kansaneläke on jäänyt hakematta, mutta ketä siitä pitäisi syyttää? Hallitusta? Kela näitä vain pienen työeläkkeen saajia aika ajoin muistuttelee siitä, että kannattaisi tarkistaa oikeus kansaneläkkeeseen. Kelan arvion mukaan kansaneläkkeeseen oiketettuja pienen työeläkkeen jatkoksi olisi vuositasolla n. 2000-3000. Mutta voihan sitä vaikkapa ideologisista syistä jättää kansaneläkkeen hakematta, niin pääsee ainakin haukkumaan hallitusta.
Olen tosi tyytyväinen siihen että miehen kanssa lähdettiin aikanaan ruotsiin sillä suomessa ei ollut mitään kunnon elämää tarjolla. Kumpikin saatiin hyvät työpaikat ja eläkkeet joilla toimeen tulee ansaittiin. Lapsillakin on hyvät toimeentulot. Kela kyllä laittoi tiedotusta aikanaan että tarkistaa se kansaeläkejuttu ja tietenkin tarkastin.
Ihmettelen tuota ajatusta sosiaalitukien omavastuusta, miten se
oikesti toimisi? Pitääkö ensin elää vaikka viikko ilman ruokaa ennen kuin lopuksikuukautta saa vähän ruokarahaa?
Liekö aikanaan ollut byrokratian kukkanen, kun minulle työeläkettä hakiessani (ja eläkejärjestelmän muutostulkinnoissa osaltani työelämässä vastuullisena kommentoineena ja työeläkkeeni ansainneena) tuli kehoitus hakea Kelaa. Tottahan hain vaikka tiesin, ettei sieltä mitään tipu. Sain tietysti odottamanikin hylyn samoilla paragraafeilla, jotka itsekin tiesin.
Nyt hyvin poikkeuksellisesti työeläkeindeksissä on kustannusnousu suurempi kuin palkat (oliko niin, että suhde on ollut 20/80?), jolloin nimenomaan työeläkettä saavat nyt ovat harvinaisesti tulleet indeksissä “edunsaajiksi’.
Tämä on peräti harvinainen tilanne työeläkettä saavien kannalta. Että eläke nousee, kun hintataso nousee. Jos palkat nousee, mutta ei hintataso, eläkeläisen ostovoima on sitä, mitä oli sillä pienemmällä tulotasolla. Kumpi kuluttaa silloin enemmän?