Jos ei indeksikorotus kelpaa…

Tänään uutisissa kerrotaan kansaneläkeindeksiin tehdystä ylimääräisestä indeksikorotuksesta, jonka ansiosta muun muassa Kelan kansaneläke, työmarkkinatuki, toimeentulotuen perusosa ja opintoraha nousevat. Somessa korotus on otettu vastaan vähätellen. Eihän se mihinkään riitä, kun hinnat nousevat koko ajan, verottaja siitä kuitenkin ottaa osan pois ja korotus vaikuttaa muihin tukiin. Sitä paitsi työeläkkeet eivät nouse, koska ne eivät ole sidottuja kansaneläkeindeksiin eivätkä siksi ole eduskunnan päätettävissä.

Näinhän se aina menee. Kun jotain annetaan, niin se on liian vähän, mutta kun jotain otetaan pois, niin sitä ei edes huomata siksi, että siitä ei uutisoida näyttävästi. Ei uutisoitu ainakaan Sipilän hallituksen aikana, jolloin kansaneläkeindeksi jäädytettiin neljäksi vuodeksi. Siitä uutisoitiin niin vähän, että vieläkään moni ei tiedä sellaista edes olleen.

Indeksijäädytys tarkoitti lyhyesti sanoen sitä, että kansaneläkeindeksiin sidotut tuet eivät nousseet senttiäkään, vaikka elinkustannukset nousivat. Jäädytys koski kansaneläkettä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Sellaisia ovat muun muassa vammaisetuudet, sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat sekä työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus. Rintamalisät kuuluivat myös joukkoon, mutta niiden vapauttaminen indeksijäädytyksestä päätettiin erikseen ja uutisoitiin näyttävästi.

Jäädytyksen lisäksi Sipilän hallitus leikkasi indeksiä vuosina 2015 ja 2017. Näiden leikkausten ja jäädytysten seurauksena kansaneläkeindeksiin sidotut tuet laskivat suunnilleen vuoden 2014 tasolle.

Tämä käy ilmi Ylen viikko sitten julkaisemasta uutisesta, jonka indeksikorotustaulukko 2010-2022 kertoo karun totuuden.

Vuosina 2016 ja 2017 korotukset olivat miinusmerkkisiä ja kaksi seuraavaa vuotta nollatasoa. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2016 keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama Sipilän hallitus korvasi indeksikorotuksen 0,85 prosentin leikkauksella. Inflaation tuoma indeksikorotus 8-9 euroa nipsaistiin pois lisien kanssa, ja tämän jälkeen jäädytyspäätös tehtiin melko vähällä uutisoinnilla koko hallituskauden ajan joka syksy.

Sitäkin näyttävämmin uutisoitiin hallituksen jalomielisestä päätöksestä vuonna 2018. Silloin hallitus teki täsmäkorotuksen takuueläkkeeseen ja pienimpiin sairauspäivärahoihin. Hallitus antoi takaisin osan niistä samoista rahoista, jotka se oli leikannut ja jäädyttänyt jo vuonna 2016.

On varmasti totta, että ylimääräinen indeksikorotus ei riitä kompensoimaan elinkustannusten jatkuvaa nousua, mutta on se parempi kuin ei mitään. Ainakin se on parempi kuin indeksijäädytys, josta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saivat kärsiä neljän vuoden ajan.

Kansakunnan tilan näkee siitä, miten se kohtelee kaikkein heikoimmin toimeentulevia, ja vuoden 2015 jälkeen mentiin talous edellä. Se tarkoitti niitä hyvin muistissa olevia kipeitä leikkauksia, joita kuulemma oli ihan pakko tehdä. Säästyneet rahat annettiin veronkevennyksinä hyvätuloisille, joten ilmeisesti niinkin oli pakko tehdä.

Nyt kun kesälomat alkavat olla ohi ja puolueet käynnistelevät vaalikampanjaansa, niin jotkut puolueet tulevat puhumaan liian suuresta julkisesta sektorista ja ylisuurista tuista. Meillä eläkkeet lasketaan osaksi julkista sektoria, joten se puhe tarkoittaa suomeksi tukien ja kansaneläkkeen leikkaamista vaikkapa indeksijäädytyksellä. Ainakin viimeksi se sujahti läpi vähällä uutisoinnilla, joten mikään ei estä tekemästä samaa uudelleen.

Sitä saa mitä tilaa.