Hallituksen vika vai pitkän kehityksen tulos?

Eilen ja tänään Suomi havahtui terveydenhoidon kriisiin. Päivystykset ovat tukkeutuneet, jatkohoitopaikkoja ei riitä, hoitoalan sijaisia ei saada palkattua tarpeeksi ja koko järjestelmän liitokset natisevat. Kuten tapana on, niin syylliset löytyivät heti. Syyllisiä ovat Marinin hallitus ja erityisesti perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén, jonka pitäisi nyt katsoa peiliin. Somessa kysellään ihan vakavissaan, miten on yleensä mahdollista tuhota koko terveydenhoitoala parissa vuodessa.

Marinin hallituksen syytä ovat siis hoitajapula, hoitoalan huonot palkat, päivystysjonot, jatkohoitopaikkojen puute ja koko alan kriisi. Keskustelu on kuin suoraan Lapinlahden Lintujen vanhasta sketsistä, jossa työläiselle annetaan ensin mitali, mutta kun lama iskee, niin mitali otetaan pois selkäsaunalla höystäen. Koko talouskriisi on hänen syytään.

Sekä mediassa että varsinkin somessa nähdään vain tämän hetken tilanne ja katsotaan korkeintaan pari vuotta taaksepäin, jolloin silmiin osuu hoitajamitoitus. Sehän se on suurin syyllinen ja sen teki Marinin hallitus. Eletään tässä hetkessä eikä tunneta alan historiaa edes muutaman vuoden ajalta.

Terveydenhoitoalaa on heikennetty jo ainakin 20 vuotta. Suurin syy siihen on lyhytnäköinen talousajattelu, jonka mukaan pitää säästää ja leikata kustannusten kasvua, vaikka hoidon tarve lisääntyy jatkuvasti. Kun järjestelmä on kestänyt nämä toimet, niin on säästetty ja leikattu lisää ajatellen, että kun se tuon kesti, niin kestää se vielä tämänkin. Kun näin on jatkettu tarpeeksi kauan, niin järjestelmä ei enää kestä. Koronaa ja sen kaikkia seurauksia se ei enää kestänyt.

Otetaan esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote, joka näkyi päässeen eilisiin uutisiinkin. Kun kuntayhtymä aloitti vuoden 2017 alussa, niin sille ei annettu tarpeeksi rahaa, koska kunnat halusivat säästää. Tai eivät kaikki kunnat, sillä Juuka yhdessä parin muun kunnan kanssa oli halukas kasvattamaan maksuosuuksia. Oli selvästi nähtävissä, että raha ei tule riittämään. Isommat kunnat jyräsivät kuitenkin läpi säästölinjan, ja niin on käynyt siitä lähtien.

Sen seurauksena palveluja on heikennetty jatkuvasti. Terveyskeskusten vuodeosastoja on ajettu alas tai pienennetty muutaman paikan hoitosoluiksi. Välttämättömät tukipalvelut röntgeniä myöten on keskitetty, joten esimerkiksi juukalaiset joutuvat käymään kuvattavina 50 kilometrin päässä Nurmeksessa. Erikoissairaanhoidosta tulevat toipilaat ripotellaan ympäri Pohjois-Karjalaa sinne, missä sattuu olemaan hoitosolun vuodepaikka vapaana. Edes omaiset eivät aina tiedä minne heidän läheisensä on viety.

Nämä ovat niitä lyhytnäköisen ja suoranaiseen tyhmyyteen perustuvan säästämisen seurauksia. Tämä säästöajattelu johtuu osaksi kuntien rahapulasta, mutta ei pidä unohtaa myöskään ideologisia syitä. Perusterveydenhoitoa on yritetty ulkoistaa ja yksityistää jo yli kymmenen vuotta, ja se huipentui Sipilän hallituksen perustuslakiin törmänneeseen sote-esitykseen. Sen tarkoitus oli siirtää koko perusterveydenhoito yksityissektorin järjestettäväksi ja yhteiskunnan maksettavaksi. Siinä unohdettiin, että yksityisillä hoivajäteillä ei ole jatkohoitopaikkoja, vaan kaikki erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat siirretään julkisen sektorin hoidettaviksi.

Ja sitten on tietenkin hoitajapula, jota tämä hallitus on kuulemma pahentanut hoitajamitoituksella. Höpö höpö. Alan palkat ovat laahanneet yleisestä palkkakehityksestä jäljessä jo kauan, ja nuoret eivät enää hakeudu alalle entiseen tapaan. Raskas kolmivuorotyö pienellä palkalla ei houkuttele, joten uusia hoitajia ei valmistu eläkkeelle jäävien ja alaa vaihtavien tilalle tarpeeksi. Hoitajapula on pitkän kehityksen tulos, eikä sitä paranneta millään taikatempulla.

Ilmeisesti niin pitäisi kuitenkin tehdä. Ministeri Lindénin pitäisi katsoa peiliin ja taikoa jostain tarpeeksi koulutettuja hoitajia ja rahaa heidän palkkaamiseensa. Hallituksen pitäisi nyt saada hoitajat töihin, mutta mitään velvoittavaa lakia ei saa säätää. Hoitojonot on vain taiottava pois ja jatkohoitopaikkoja pitää taikoa lisää, mutta kustannuksia ei saa lisätä ja verojakin pitää alentaa. Lisäksi pitää kuulemma ottaa yksityissektori mukaan purkamaan hoitojonoja. Mikäs siinä, mutta sekin maksaa, eikä yksityissektorilla ole edelleenkään niitä jatkohoitopaikkoja.

Kun tätä keskustelua on nyt ruvettu käymään, niin toivottavasti ymmärretään katsoa muutakin kuin tätä hetkeä. Ei tilanne ole kerralla näin pahaksi päässyt, vaan se on pitkän ajan kehityksen ikävä lopputulos. Mutta on tietysti helpompaa toimia Lapinlahden Lintujen sketsin tavoin ja antaa selkään yhdelle ministerille tai mieluummin koko nykyiselle hallitukselle.