Se turha hallinto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista on huolestunut julkisen talouden tilasta. Julkista taloutta pitäisi korjata julkisia menoja leikkaamalla. Menoja pitäisi karsia ennen kaikkea julkisesta hallinnosta. Peräti 86 prosenttia vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon. Sosiaaliturvasta, eli esimerkiksi työttömyys-, toimeentulo- ja asumistuesta on 41 prosenttia kyselyyn vastanneista valmis leikkaamaan. Sen sijaan poliisin, koulutuksen ja puolustusvoimien menoista ei olla valmiita leikkaamaan.

Näin kertoo Verkkouutiset todistaen, että kun kysyy oikealta kohderyhmältä oikeat kysymykset, niin saa haluamansa vastaukset. Tässä tapauksessa se oikea kohderyhmä on hallinnosta tietämättömien kansalaisten suuri joukko.

Suurin osa ihmisistä ei oikeasti tiedä mitä siellä hallinnossa tehdään. Hallinto koetaan turhaksi byrokratiaksi, jonka ummehtuneissa konttoreissa istuu läjäpäin mitään tekemättömiä paperinpyörittäjiä nauttimassa suurta palkkaa. Eilistä juttuani kommentoitiin kysymällä mitä 2 500 asukkaan kunta tekee 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla kulttuurijohtajalla.

Ei se sellaisella mitään teekään, ja siksi sellaista kuntaa ei ole olemassakaan. Kommentti kuvastaa kuitenkin hyvin ihmisten tietämättömyyttä ja kuvitelmia.

Ihmiset tuntuvat ihan oikeasti kuvittelevan, että kansanedustajat säätävät lakeja kirjoittamalla ne itse, ministerit päättävät toimialaansa kuuluvista asioista ilman valmistelua ja kunnanvaltuustot toimivat kuten piirrossarja Simpsoneissa, jossa kaupunkilaiset kokoontuvat kaupungintalolle päättämään asioista huutoäänestyksellä ilman mitään valmistelua. Kun näille kuvittelijoille kertoo hallinnon osuuden olevan kunnan talousarviosta vain muutaman prosentin luokkaa, niin sitä ei uskota vaikka sormella näyttäisi. He jurnuttavat, että onhan siellä kunnanjohtajaa, hallintojohtajaa, talouspäällikköä ja vaikka mitä turhaa paperinpyörittäjää.

Kunnanjohtajan kuvitellaan olevan pelkkä tilaisuuksien avaaja tai sitten hoitavan ihan kaikki kunnan asiat puussa olevaa kissaa myöten. Hallintojohtajan työstä ei tiedetä mitään, vaikka hän hoitaa kunnanhallituksen ja -valtuuston asioiden valmistelun yhdessä kunnanjohtajan kanssa, pitää kokouksissa pöytäkirjaa ja panee päätökset täytäntöön. Sen lisäksi hän toimii monesti myös henkilöstöpäällikkönä ja hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka eivät kuulu kenellekään muulle. Talouspäällikkö vastaa koko kunnan taloudesta ja sen seurannasta. Eri hallinnonaloilla kuten sivistystoimessa ja teknisellä puolella on yksi tai kaksi johtavaa viranhaltijaa, jotka yhdessä parin toimistotyöntekijän kanssa pyörittävät koko alan hallintoa ja päivittäisiä käytännön asioita. Se puussa oleva kissa kuuluu pelastuslaitoksen toimenkuvaan.

Monet uudet kunnanvaltuutetut hämmästyvät tajutessaan pienenkin kunnan lakisääteisten tehtävien runsauden ja monipuolisuuden. He eivät ole koskaan tulleet ajatelleeksi mitä kaikkea kunta tekee ja miten vähällä henkilöstöllä se tehtävät hoitaa.

Jos tietämättömät kansalaiset pääsisivät karsimaan sitä “turhaa” hallintoa, niin he lamaannuttaisivat valtion ja kuntien toiminnan heti. Lamaantumisen lisäksi oltaisiin laittomassa tilassa, kun kukaan ei hoitaisi lakisääteisiä tehtäviä. Lakeja ei voitaisi säätää eivätkä kunnanhallitukset ja -valtuustot voisi kokoontua, kun kukaan ei valmistelisi asioita ja varmistaisi tulevien päätösten lainmukaisuutta. Kuntien toimielimet eivät voi kokoontua päättämään asioista ilman etukäteen valmisteltua esityslistaa. Vai uskaltaisiko joku päästää oman kuntansa valtuuston päättämään asioista ihan vain jonkun satunnaisen tyypin suullisen esityksen pohjalta?

Lyhytnäköisestä byrokratian purkamisesta on ikäviä esimerkkejä. Sipilän hallitus päätti vähentää sääntelyä ja tuhosi toimivan taksiliikenteen. Helsingin kaupunki yritti kitkeä byrokratiaa vähentämällä palkanlaskijoiden määrää ja ostamalla keskeneräisen palkanlaskentaohjelman ilman riittävää koulutusta sen käyttäjille, ja seurauksena oli ties kuinka kauan jatkuva palkanlaskentakaaos. Nyt sitä yritetään selvittää palkkaamalla konsulttiyhtiö selvittämään sen konsulttiyhtiön toimintaa, jolle maksetaan niiden ongelmien selvittämisestä, joita se itse oli aiheuttamassa.

Tämä selvitystyö ei kai sitten ole sitä byrokratiaa, mutta byrokratia olisi tullut paljon halvemmaksi ja aiheuttanut vähemmän ongelmia työntekijöille.

Kun joku vaatii turhan hallinnon purkamista, niin pyytäkää yksilöintiä. Mikä on turhaa, mistä voidaan luopua ja millä perusteella? Jos vastausta ei tule, niin vaatija on pelkkä tietämätön populisti, jota ei pidä päästää päättämään mistään asiasta.