Lööpin takana

Iltapäivälehtien tapa julkaista poliitikkojen lyhyitä sanomisia näyttävän otsikon alla asettaa lukijoille haasteen selvittää totuus lööpin takana. Aniharva viitsii sitä tehdä, ja niinpä somerähinä on taas valmis. Se on tarkoituskin, kuten eilen kerroin.

Tänään silmiini osui Iltalehden uutinen, jonka mukaan lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps) syyttää pääministeri Sanna Marinia takinkäännöstä rangaistusten koventamisessa. Marin sanoi Flow-festivaalin paneelissa viime perjantaina, että hän olisi valmis nostamaan rikoslain rangaistusasteikkoa. Nyt Meri muistuttaa, että vain pari kuukautta sitten käsiteltiin perussuomalaisten ja muun opposition lakialoite, jossa ehdotettiin rangaistusten koventamista seksuaalirikoksissa, mutta se ei hallitukselle kelvannut.

Niin käsiteltiin, mutta sekä Meri että toimittaja unohtavat aktiivisesti, että hallitus oli jo antanut eduskunnalle esityksen seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksesta. Sen keskeisin sisältö oli suostumuksen puuttumisen merkitys raiskauksen tunnusmerkistössä, ja sen vaikutus on suurempi kuin aiemman lain mukaisten rangaistusten koventaminen.

Esittivät perussuomalaiset samassa yhteydessä myös eläimiin sekaantumisen kieltoa rikoslakiin, mutta sinne sitä ei tarvita, koska myös eläinten hyvinvointilaki tulee lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi, ja siinä eläimiin sekaantuminen aiotaan kieltää. Kirjoitin näistä asioista kesäkuussa.

Näin helposti olisi toimittajakin voinut selvittää taustat, mutta hän ei viitsinyt sitä tehdä. Mitä tulee Marinin puheenvuoroon Flow-festivaaleilla, niin sitä hän olisi voinut harkita tarkemmin ja puhua tilaisuuteen liittyen vain tekijänoikeuslaista. Juristina en lähde mielelläni keskustelemaan somessa rangaistusasteikoista, koska se niin sanottu kansan oikeustaju toimii aina tapauskohtaisesti, eikä sillä ole mitään tekemistä kriminaalipolitiikan kanssa. Siksi tyydyn vain linkittämään emeritusprofessori Jukka Kekkosen Helsingin Sanomille antaman haastattelun, jossa hän avaa asian monimuotoisuutta.

Median kuluttajalla on nykyisin joko vaikeaa tai helppoa. Vaikeaa on silloin, jos oikeasti haluaa tietää asioiden taustat. Helppoa on silloin, jos ei ole kiinnostunut muusta kuin siitä yhdestä uutisesta, jota toimittaja ei ole viitsinyt taustoittaa. Media toimii poliitikon äänitorvena ja meteli alkaa heti, kuten Iltalehden Facebook-sivulta nähdään.

EDIT 15.8.2022 klo 18.20
Lyhennetty ja täsmennetty hallituksen esitystä koskevaa kolmatta kappaletta.