Jokaiselle jotain

Opposition tehtävä on kritisoida hallitusta, mutta sen voi tehdä hyvin tai huonosti. Hallituksen budjettiesitykseen kohdistuva kritiikki oli ainakin eilen hyvin huonoa. Se jatkui samalla tavalla kuin alkoikin ja huipentui eiliseen A-Talkiin, jossa pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko veivät kaikki pisteet. Oppositiojohtajat Petteri Orpo ja Riikka Purra joutuivat altavastaajiksi.

Se oli odotettavissa jo opposition ensimmäisistä kommenteista eilen. Orpo piti kansalaisten ostovoiman lisäämistä hyvänä asiana, mutta ihan omien sanojensa mukaan “samaan hengenvetoon” arvosteli velanottoa. Purra puhui vaalibudjetista, jossa jokaiselle luvataan jotain. Molemmat jatkoivat samaa puhetta A-Talkissa tuomatta esille mitään uutta.

Minua kiinnostaisi tietää millainen hallitus tekisi viimeisestä budjetistaan sellaisen, että se ei miellytä kansalaisia. Kansalaiset eivät ole valtiota varten, vaan valtio on kansalaisia varten. Kun kaikkien ostovoimaa pidetään yllä, niin minusta se on hyvä asia. Vielä parempi asia on, että tuet kohdistuvat niitä eniten tarvitseville. Jos tuo linkittämäni budjetin esittely on liian raskasta luettavaa, niin lukekaa vaikka Facebookista tämä postaus.

A-Talkissa sitten tarkennettiin kritiikkiä, mutta minulle ei selvinnyt mikä budjetissa on vialla. Oppositiojohtajien mukaan koronatoimet olivat hyvä asia, samoin puolustusvalmiuden nostaminen ja kansalaisten ostovoiman tukeminen. Ainoa kritiikin kohde oli velanotto, jota pitäisi välttää ja tasapainottaa taloutta leikkaamalla. Niitä leikkauskohteita ei kuitenkaan löytynyt. Sekä Orpo että Purra olivat halukkaita käymään läpi budjettikirjan momentti momentilta ja etsimään sieltä höylättävää. Konkreettisina esimerkkeinä löytyivät vain kosteikkoviljelyn tukeminen ja ministereiden avustajien määrä.

Löytyisi sieltä varmaan jotain höylättävää, mutta ainakin somekeskusteluissa nousee aina esille hallinto. Monella on sellainen käsitys, että valtion ja kuntien hallinnossa ei tehdä mitään, vaan hallinto on täynnä suojatyöpaikkoja. Näin sanovat eivät luultavasti tiedä mitään hallinnon tehtävistä, vaan kuvittelevat kunnan toiminnan olevan vain sitä, että jossain korjataan viemäriputkea. Sekään ei tapahdu ilman budjetointia ja työnjohtoa, ja ne ovat hallinnon tehtäviä. Koulutkaan eivät pyöri pelkästään opettajavoimin, vaan nekin tarvitsevat hallintoa.

Leikkaaminen julkisen sektorin hallinnosta ei ole mikään konkreettinen säästötoimi, sillä hallinnossa tehdään ihan oikeaa työtä. Jos ette usko, niin miettikää vaikka Helsingin palkanmaksusotkua. Se ei johdu hallinnon liiallisuudesta, vaan sen vähyydestä.

Kuten Marin ja Saarikko moneen kertaan totesivat, niin elämme tämän hallituskauden kolmatta kriisiä. Ensin tuli korona, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurauksena energiakriisi. Niiden hoitamiseen on tasan kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen on, että tuetaan kansalaisia vähemmän tai ei ollenkaan, ja sen lisäksi höylätään määrärahoja vähän kaikkialta. Toinen on velanotto ja kolmas verojen korottaminen. Oppositio haluaisi antaa tukea ilman velkaa tai veronkorotuksia, ja sen lisäksi vielä karsia menoja. Tämä yhtälö ei kerta kaikkiaan toimi.

Höylääminen ei auta, joten pitäisi jättää oikeasti jotain tekemättä. Orpo vähän vihjaili soten suuntaan, joten oletettavasti se pitäisi jättää toteuttamatta. Soteen liittyy hoitajamitoitus, josta ehkä myös pitäisi luopua. Kolmas tämän hallituksen iso uudistus on toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, joka myös pitäisi kai peruuttaa. Näin palattaisiin vain muutaman vuoden takaiseen aikaan, jolloin saatiin hoivakriisi ja osa peruskoulunsa päättäneistä valmistui työttömiksi.

Mutta ollaan velkahelvetissä ja meidät verotetaan hengiltä, sanoo kaikkitietävä somekansa. Tosiasiassa Suomi on yhä edelleen yksi Euroopan vähiten velkaantuneita maita ja ensi vuoden budjetin mukaan kokonaisveroaste laskee puoli prosenttiyksikköä. Jos vielä olette halukkaita leikkaamaan, niin sanokaa suoraan mitä haluatte itseltänne leikattavan. Teihin ja meihin kaikkiin ne leikkaukset kuitenkin kohdistuisivat.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.