Epäilyksen siemen

Kun lehti haluaa kylvää epäilyksen siemenen hallitusta kohtaan asiassa, joka ei edes liity hallituksen toimintaan, niin sen kannattaa laittaa raflaava otsikko, jolla ei oikeastaan ole mitään tekemistä itse uutisen kanssa. Näin teki Iltalehti tänään aamukuudelta, ja jo seitsemän aikaan lehden Facebook-sivulla todistettiin väkevästi hallituksen kieroilleen itsensä irti rikosvastuusta muuttamalla potilasturvallisuuslakia.

Laitetaan kuva otsikosta.

Journalistin ohjeiden mukaan otsikolle on löydyttävä jutusta katetta, ja löytyyhän sitä tämän verran.

Tämän verran siis kerrottiin asiasta, joka ei varsinaisesti liity juttuun, mutta joka nostettiin otsikkoon.

Jutussa oli kyse kuntien ja kuntayhtymien alibudjetoinnista, joka KHO:n ennakkopäätöksen mukaan on laitonta. Sitä kuitenkin harrastetaan jatkuvasti, mutta siitä ei koskaan ole nostettu rikossyytettä. Perustuslain mukaan julkisen vallan, eli valtion ja kuntien, on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Potilaalla on lain mukaan myös oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun.

Rahoituksen järjestäminen on kuntapäättäjien asia niin kauan kuin kunnat ja kuntayhtymät vastaavat terveydenhuollosta. Kuntapäättäjät toimivat virkavastuulla, ja jos rahoitusta ei ole varattu riittävästi, niin siitä saattaa seurata rikosvastuu. Valtiolla ei vielä tällä hetkellä ole rahoitusvastuuta, mutta ensi vuoden alussa on, kun sote tulee voimaan.

Miten sitten Marin ja muut ministerit ”välttivät rikosvastuun” tästä alibudjetoinnista tuomalla eduskuntaan potilasturvallisuuslain muutokset, joilla turvataan ihmisten henki ja terveys myös hoitajalakon aikana? Eivät mitenkään, sillä potilasturvallisuuslaki ei liity tähän asiaan. Sen ottaminen mukaan näyttää keitetyllä perunalla liimatulta, mutta uuslukutaidottomille tai vain otsikon lukeville se riittää. Taas ne ketkut kiemurtelivat irti kaikesta vastuusta ja vierittävät sen viattomille kuntapäättäjille.

Jutussa on yhdistetty kaksi eri asiaa eli kuntien ja kuntayhtymien harjoittama alibudjetointi ja eduskunnassa muutettu potilasturvallisuuslaki luoden sellaista mielikuvaa, että nyt olisi kyse hallituksen jonkinlaisesta lain rajoja venyttävästä kieroilusta terveyspalvelujen alibudjetoinnissa. Juttu ei yhdistä näitä kahta ihan eri asiaa mitenkään, eikä niitä voikaan yhdistää.  Jutussa puhutaan kuntapäättäjien vastuusta terveyspalveluiden alibudjetoinnissa ja pohdiskellaan mahdollista rikosvastuun ulottumista räikeään alibudjetointiin. Potilasturvallisuuslakiin se ei liity mitenkään, eikä jutussa puhuta edes valtion ensi vuoden budjetista. Vielä tämän vuoden loppuun kunnat ja kuntayhtymät vastaavat terveydenhuollosta omalla budjetillaan ja omilla päätöksillään.

Jutussa spekuloitiin sellaisella tilanteella, että hallitus ei olisi vienyt potilasturvallisuuslain muutoksia eduskunnan päätettäväksi ja että sen laiminlyönnin seurauksena voitaisiin osoittaa jonkun kuolleen. Koska lakimuutokset vietiin eduskuntaan ja ne hyväksyttiin, niin tällaista tilannetta ei voi tulla, joten Marin ja muut ministerit ”välttivät rikosvastuun”. Alibudjetointiin se ei liity mitenkään, mutta näin saatiin näyttämään siltä, että hallitus olisi nyt tehnyt jotain epäilyttävää. Ihan samalla logiikalla liikennesääntöjen noudattamista voitaisiin sanoa liikennerikossyytteiden välttelyksi, kuten Iltalehden juttua kommentoinut Marko Gylén osuvasti totesi.

Jokainen kuntapäättäjä tietää, että alibudjetointi voi muodostaa vakavan ongelman silloin, kun se koskee lakisääteisiä palveluja. Niihin on aina oltava rahaa, ja jos alibudjetoinnin seurauksena vaikkapa välttämätön hoito jää saamatta, niin rikosvastuuta pitäisi oikeasti kokeilla. Iltalehden jutusta olisi tullut paljon informatiivisempi, jos siihen ei olisi väkisin liimattu asiaan liittymätöntä potilasturvallisuuslakia.

Mutta sitten se ei olisi saanut huomiota eivätkä rähisijät olisi päässeet haukkumaan hallitusta.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Sen yrittäminen kertoo, että ette ole lukeneet juttua loppuun.