Luulo vai tieto?

Usein on vaikea tietää kuinka paljon ihmiset oikeasti tietävät poliitikkoja, mediaa ja yleisöä kulloinkin puhuttavista asioista ja kuinka paljon he luulevat tietävänsä. Erityisesti verotus on asia, josta jokaisella on mielipide, mutta tiedon määrää sopii epäillä. Kyllähän jokainen oman veroprosenttinsa tietää, mutta vuosien varrella olen huomannut monen olevan huonosti selvillä edes siitä, mihin niitä veroja yleensä käytetään.

Ei mennä nyt siihen eikä edes teidän veroprosenttiinne, vaan katsotaan mistä tänä syksynä on veroasioissa puhuttu. Otsikoihin on noussut arvonnousuvero, jota myös maastapoistumisveroksi sanotaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) rupesi yllättäen olemaan sitä mieltä, että tämä hänen johdollaan valmisteltu vero on jätettävä säätämättä. Syynä lienee lainsäädännön arviointineuvoston kriittinen lausunto, jonka mukaan esitysluonnoksesta ei selviä sääntelyn tarve eikä se, voisiko esityksen tavoitteita saavuttaa vaihtoehtoisin keinoin. Esitysluonnoksesta saa sellaisen käsityksen, että hallitusohjelman kirjaus ja siihen liittyvä poliittinen ohjaus ovat heikentäneet virkavalmistelun mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja.

Lainsäädännön arviointineuvoston tehtävä on arvostella lakiesityksiä, ja niin se tekee jatkuvasti. Sen lausunnot eivät yleensä nouse julkisuuteen, mutta tämä lausunto nousi. Tavalliset kansalaiset eivät tästä lakiesityksestä paljon tiedä eikä se heitä koskekaan, mutta mielipiteitä riittää. Somesta saamani käsityksen mukaan hallitus aikoo ryöstää jokaisen Suomesta muuttavan putipuhtaaksi. Tosiasiassa arvonnousuverolla on tarkoitus verottaa maasta pois muuttavan henkilön Suomessa asumisen aikana tapahtunutta osakkeiden arvonnousua.

Vero koskisi henkilöitä, jotka ovat asuneet Suomessa vähintään viisi vuotta muuttoa edeltäneiden kymmenen vuoden aikana. Veroa sovellettaisiin vain, jos omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo on yli 500 000 euroa ja laskennallinen luovutusvoitto yli 100 000 euroa. Verolla pyrittäisiin estämään tilanteita, joissa Suomesta pois muuttamalla varakas henkilö pystyy välttämään myyntivoittojen verot kokonaan tai lähes kokonaan. Kyse on siis vain myyntivoiton verottamisesta, ei muusta.

Toinen puhuttava asia on eläketulon lisävero, jota myös raippaveroksi sanotaan. Otsikoiden mukaan se iskee yhä useampaan suomalaiseen eläkeläiseen, ja sitä tietysti kauhistellaan. Köyhiltä eläkeläisiltä ryövätään viimeisetkin rahat. Tosiasiassa tämä vero kohdistuu vain niihin, joiden eläke on noin 4 000 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan pitää maksaa eläketulosta 5,85 prosentin lisäveroa siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa vuodessa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan eläketulon lisäveron maksajien keskimääräinen maksu olisi laskemassa tänä vuonna 90 euroon kuussa viime vuoden 94 eurosta.

Maastapoistumisvero koskisi siis vain yli 500 000 euron arvoisia osakkeita omistavia ja raippavero koskee vain yli 4 000 euron kuukausieläkettä saavia. Silti monet tavalliset kansalaiset on saatu kauhistelemaan Suomen ja erityisesti Marinin hallituksen himoverotusta. Tämä saattaa johtua tietämättömyyden lisäksi myös näille veroille annetuista uusista nimistä. Maastapoistumisvero ja raippavero kuulostavat paljon kauheammilta kuin arvonnousuvero ja satasen luokkaa oleva eläketulon lisävero yli neljän tuhannen euron eläkkeestä.

Voisihan tätä asiaa katsoa myös eriarvoisuuden kannalta. Sipilän hallituksen aikana yhdeksän suomalaista kymmenestä köyhtyi eriarvoistavan politiikan seurauksena. Vauraimman kymmenyksen varallisuus kasvoi 2016–2019 keskimäärin 70 458 eurolla. Loput yhdeksän tulokymmenystä puolestaan köyhtyivät keskimäärin 5 346 eurolla. Kalevi Sorsan säätiön tuoreimman raportin mukaan ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa on jopa viisinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Vuosina 1987–2019 suurituloisten varallisuus on kasvanut vauhdikkaasti, kun taas alimmassa 90 tuloprosentissa varallisuuden kasvu oli vähäistä. Suomalaisten rikkain prosentti maksaa veroja suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset.

Kyllähän rikkaat maksavat veroja määrällisesti enemmän kuin köyhät, mutta kyse onkin veroista suhteessa tuloihin. Kyse on siitä, että suurituloiset saavat usein tulonsa pääomatuloina, joita ei veroteta progressiivisesti. Samansuuruisesta tulosta ei aina makseta euromääräisesti yhtä paljon veroa, vaan pienituloinen maksaa suhteessa enemmän. Demokratian kannalta merkittävää on, että tuloerot vaikuttavat raportin mukaan myös äänestyskäyttäytymiseen. Rikkaimmat suomalaiset äänestävät eniten, kun taas pienituloiset jättävät useammin äänestämättä.

Miettikää tätä, kun seuraavan kerran kauhistelette verotuksen epäoikeudenmukaisuutta. Onhan se epäoikeudenmukaista, mutta kysykää itseltänne kenelle se on sitä.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.