Köyhille kateelliset
-Elä sitten pane turhuuvveen!
Näillä sanoilla höystäen antoi nuukana tunnettu Hermanni Päätalo pojalleen Kallelle rahaa, ja samanlainen ajatus tuntuu olevan monella puhuttaessa sosiaalituista. Turhuuteen panevat kuitenkin ja osa ryyppää rahansa heti. Jo kirjailija Ilmari Kianto epäili, että kunnan köyhäinapua saavat nauttivat salaa sellaisia herkkuja, joista köyhä korpikirjailija voi vain uneksia. Parikymmentä vuotta sitten joku kokoomuksen kansanedustaja sanoi, että työttömän ei tarvitse omistaa kännykkää eikä käydä elokuvissa.
Ihan samanlaisia ajatuksia näkyi herättävän pari päivää sitten julkaistu VATT:n tutkimus, jonka mukaan sosiaalietuuksien maksaminen kerran kuussa aiheuttaa mittavia kulutuspiikkejä ja vähentää säästämistä. Maksupäivän jälkeen kuluttaminen pelkästään välittömiin, heti kulutettaviin hyödykkeisiin nousi hetkeksi jopa noin 24 prosenttia. Tukien saajat siis tuhlaavat rahat heti ne saatuaan, tulkitsivat kansan syvät rivit tutkimusta somessa. Tästä päästiin nopeasti päättelemään, että annettavaa rahaa pitää kontrolloida tarkemmin ja jotkut ehdottivat ihan vakavissaan tukien myöntämistä kauppaan annettavina maksuosoituksina.
Asenteet ovat syvällä, ja aika ajoin niitä vahvistetaan sopivalla uutisoinnilla. Kaikkea pitää toki tutkia, mutta kyse onkin siitä, miten tutkimuksista uutisoidaan ja miten uutisia luetaan.
Tällä kertaa VATT tutki sitä, miten vuoteen 2013 voimassa ollut eritahtinen eläkkeiden maksaminen vaikutti kulutukseen ja säästämiseen. Henkilöt, joiden sukunimen alkukirjain oli A-K, saivat tyypillisesti sekä työ- että kansaneläkkeensä alkukuusta. Muiden eläkkeet jakautuivat tasaisemmin kuukauden eri päiville (L-Ö), sillä työ- ja kansaneläkkeet maksettiin eri aikaan kuusta. Tämä tutkimusasetelma yhdessä yksityiskohtaisten rekisteri- ja kulutustutkimusaineistojen kanssa mahdollisti maksupäivien vaikutusten luotettavien syy-seuraussuhteiden tutkimisen.
Tämä kerrottiin uutisissa, mutta siitä ei piitattu. Sitäkin enemmän kerrottiin otsikkotasolla, että tilipäivä kerran kuussa vähentää säästämistä ja saa tuhlaamaan. Kun rahaa tulee, niin se käytetään lyhytnäköisesti heti, joten vaikkapa kahden tilipäivän taktiikka olisi parempi. Tutkimus puhui siis eläkkeiden maksamisesta ennen vuotta 2013, mutta uutisointi rupesi spekuloimaan kaikilla yhteiskunnan maksamilla tuilla ja niiden tiukemmalla kontrolloinnilla.
Tällainen puhe lankeaa aina otolliseen maaperään, sillä monen taloudellisesti turvatussa asemassa olevan mielestä sosiaalitukien saajat ovat ihan eri kastia. He ovat tahallaan työttömiä sosiaalipummeja ja kaiken lisäksi vielä juoppoja. On vain ajan kysymys, kun taas rupeaa löytymään fiktiivisiä Sossu-Tatuja ja muita yhteiskunnan tuilla leveästi loisivia, jotka eivät haluakaan töihin. Heitähän ilmestyy lehtien palstoille aina ennen eduskuntavaaleja, kun vaaliteemaksi nousee tukien leikkaaminen.
Eikä pelkästään tukien leikkaaminen, vaan myös suurituloisten veronkevennykset eli koko yhteiskunnan perusrakenteiden muuttaminen hyvinvointivaltiosta kohti harvojen hyvinvointivaltiota. Kuten SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm sanoi, niin aluksi alennetaan rikkaiden veroja, jotta saadaan aikaan ”dynaamisia vaikutuksia”. Kun nämä vaikutukset jäävät tapahtumatta, pitää tasapainottaa taloutta leikkaamalla julkisista palveluista ja sosiaaliturvasta. Kun rahoituksen puutteesta kärsivät palvelut eivät toimi, vaaditaan niiden yksityistämistä. Sitten vaaditaankin jälleen lisää veroalennuksia rikkaille, koska palveluita ei ole tai ne eivät toimi.
Näin tämä siedätyshoito toimii, ja kokoomus on jo luvannut tukien leikkauksia. Nyt odotellaan vain niiden tuilla leveästi elelevien sossupummien ilmestymistä nimettöminä lehtien palstoille herättämään kansan syvien rivien raivoa ja kateutta. Sanon jo etukäteen, että jos joku on kateellinen pelkällä sosiaalituella elämään joutuville, niin sitähän voi aina kokeilla itse heittäytymällä työttömäksi. Sittenpä näkee monenko viikon ruuat 20 eurolla saa.
***
Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.
Ensimmäinen minulle mieleen tuleva selitys tuolla käyttäytymiselle on, että liian pienillä tuilla elävät joutuvat ottamaan kiinni ‘velkaa’ hankintojen osalta, kun rahat saapuvat. Eli loppukuusta on jouduttu olemaan tiukilla ja täydennyksiä täytyy tehdä rahojen saapuessa. Vaikka kyseessä olisivat myös ns. ‘turhat’ hankinnat kuten alkoholi, vastaavat myös ne tarpeisiin, joista on jouduttu tinkimään.
Näinhän tämä tahtoo mennä keskituloisellakin.
Edelleen toistan sitä että jos köyhälle annetaan 100€ kuussa lisää, niin se palautuu täysimääräisenä suomalaiseen rahan kiertoon. Siitä valahtaa valtiolle heti takaisin alv ja jos se menee kurkusta alas, niin vieläkin isompi osa palautuu saman tein valtiolle. Se tuo myös työpaikkoja kauppaan/alkoon yms yms mitä sen banaanin tai kaljapullo tuottaminen ja kuljettaminen sille köyhälle tuokaan.
Jos taas rikkaalle annetaan 100€ lisää, voisin veikata että se ei ainakaan niin suoraan palaudu suomalaiseen rahan kiertoon. Sillä kustannetaan etelänmatkalla illalliset tai sijoitetaan vaikka panaman rahastoon.
Sinänsä jos puhtaasti rahassa mietitään, ni molemmat keinot tuovat työpaikkoja ja lisää rahan kiertoa. Köyhille kun antaa lisää, niin normaaleihin paikkoihin (kaupat yms yms) tulee työpaikkoa ja rahan kiertoa. Jos taas köyhät köyhintyy ja rikkaille annetaan enemmän, niin eriarvoisuus lisääntyy. Ja esim yksityiset vartiofirmat lisääntyvät koska turvattomuus kasvaa.
Aika karkea vertaus, mutta havainnollistava. Eli se on enemmänkin henkisen hyvinvoinnin arvokysymys kun niinkään puhtaitten eurojen kyttäystä minun mielestä.
Tuossa juuri kaupat julkistivat tuloksiaan ja köyhien yhteiskunnalta saamat rahat olivat kuin olivatkin päätyneet paikallisiin kauppoihin ja hintojen korotusten avittamana kauppiaiden taskuun. Ja ennätystuloksiin, kun ei tarvinnutkaan palkata lisäväkeä.
Eli sekä köyhät kansalaiset että äveriäät kauppiaat hyötyivät hallituksen hövelistä rahan jakamisesta. Ja me muut sekä meidän lapset maksamme lystin.
Tätä juuri. Eli mun mielestä rikkaiden puolustajat kusevet omiin muroihinsa vehkoomalla ettei köyhille saa antaa ylimääräistä. Kun se köyhille annetut rahat kuitenkin ainakin osittain palautuu osinkoina/liikevoittona takasin ja valtion leivissä olevat ni sehän on sitä verorahaa jolla heidänkin palkan maksetaan. Periaatteessa molempia tarvitaan että pystyvät olemaan olemassa.
Liekö takana ajatusmalli, että sisämarkkinoilla kiertävä raha on tyhjäkäynnillä olevaa rahaa, “toistemme paitoja pesemällä emme vaurastu.” Kelvottomat kansalaiset vieläpä ostavat ulkomailla tuotettua tavaraa, jolloin kauppatase menee miinukselle.
Oikea lisäarvo tuotetaan vain kansainvälisessä vientikaupassa ja kaikki tuki pitäisi osoittaa sinne. Siitä sitten voi tihkua jotain kansalaisillekin, jotka kuitenkin ovat enemmän riesa kuin resurssi.