Ansiosidonnainen ja työllistymispiikki
Kuten tiedetään, niin kokoomus on luvannut puolittaa ansiosidonnaisen päivärahan keston, koska puolittaminen kuulemma kannustaa työttömiä hakeutumaan töihin. Lisäksi päiväraha porrastettaisiin siten, että työttömyyden alussa saisi tukea enemmän ja työttömyyden pitkittyessä sen määrä vähenisi.
Yle kertoi eilen, että asiantuntijat eivät ole järin innostuneita ajatuksesta ja että työttömät ovat innostuneet siitä vielä vähemmän. Haastateltu ikääntyvä työtön sanoo suoraan, että ansiosidonnaiselta pudonneella ei ole varaa edes hakea töitä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin mukaan riskinä on työllistyminen osaamista vastaamattomiin, huonommin palkattuihin ja lyhytkestoisiin töihin.
Tämä on tietysti tarkoituskin, sillä kokoomus on vuosia hokenut työn olevan parasta sosiaaliturvaa. Puuttuvaa palkkaa täydennetään sosiaaliturvalla, josta kokoomus aikoo ensin leikata miljardin verran. Tällä leikkauksella saataisiin Li Anderssonin (vas) laskelmien mukaan 7 500 uutta työtä tekevää köyhää.
Ansiosidonnaisen leikkaamista on jo kauan perusteltu työllistymispiikillä, joka näkyy työllistymisen kasvuna ansiosidonnaisen kauden lopussa. Niin tekee Ylekin, ja juttuunsa se on liittänyt kuvan prosentuaalisesta työllistymiskäyrästä.
Kuva: Yle
Ansiosidonnaisen loppupiikki näyttää valtavalta, kun käyrä alkaa seitsemän prosentin työllistymistodennäköisyydestä. Oikeasti loppupiikki tarkoittaa vain sitä, että ansiosidonnaisen lopussa todennäköisyys työllistyä nousee hetkellisesti kolmesta noin kuuteen ja puoleen prosenttiin. Kun pudotaan ansiosidonnaiselta Kelan tuelle, niin työllistymistodennäköisyys putoaa vain yhteen prosenttiin.
Ylen käyttämä käyrä ei valehtele, mutta se kuvaa vain prosentuaalista työllistymistodennäköisyyttä. Oikeamman kuvan saa tästä kuviosta, jonka Paavo Arhinmäen (vas) mukaan on laskenut STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá. Se ei laske prosentteja, vaan työllistyviä ihmisiä koko ansiosidonnaisen keston ajalta.
Kuten nähdään, niin se kuuluisa loppupiikki on ihmisinä laskien vain mitätön nyppylä. Työllistyminen on nopeinta heti työttömyyden alussa ja laskee sitten jyrkästi, ja lopussa on ihan pikkuinen nousu. Tällä nypykällä on jo vuosia perusteltu ansiosidonnaisen leikkaamista, ja nyt samaa asiaa perustellaan ihmisten sijaan prosenteilla. Kun työllistyminen on nopeinta heti kauden alussa, niin sen lopussa vähätkin työllistyvät muodostavat prosentuaalisesti suuren luvun pienentyneestä joukosta. Rautakangesta vääntäen yksi ihminen sadasta on yksi prosentti, mutta yksi kymmenestä on kymmenen prosenttia.
Ovatko työttömät prosentteja vai ihmisiä? Tietysti molempia, mutta Yle tekisi ihmisiä kohtaan reilusti, jos näyttäisi työllistymiskäyrän myös ihmisistä puhuen.
***
Sopimukseni Apu-lehden kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Siihen asti jatkan entiseen tapaan, mutta juttuja ei enää voi kommentoida itse blogissa. Olen kyllästynyt pyörittämään keskustelupalstaa, jonka moderointi vie suhteettoman paljon aikaa. Mieluummin opettelen olemaan eläkkeellä.