Kuka aiheutti kriisin?
Viime päivinä on uutisoitu terveydenhoidon ja vanhuspalvelujen kriisistä. Päivystykset ovat ruuhkautuneet eivätkä jatkohoitopaikat vedä, ja vanhusten ympärivuorokautiset hoitopaikat kärsivät hoitajapulasta. Näin vaalien alla etsitään syyllisiä, ja joidenkin mielestä kaikkeen on syyllinen Marinin hallitus. Näin kertoo esimerkiksi kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) kannattajilleen.
Näinkin voi ajatella, jos ei ajattele yhtään eikä muista tai tiedä hoitajamitoituksen historiaa vaikkapa vain viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Olen kertonut sen monta kertaa, mutta virkistetään taas muistia.
Vuonna 2012 hoitajamitoituksesta väännettiin eduskunnassa kovasti, ja erityisesti silloin hallituksessa ollut SDP halusi mitoituksen kirjattavaksi lakiin. Hallituskumppani kokoomus sitä kuitenkin vastusti, ja niinpä päädyttiin kompromissiin. Annettiin vain hoitosuositus 0,5, mutta samalla sovittiin, että jos yksikin hoitolaitos jättää suositusta noudattamatta, niin vuonna 2015 mitoitus kirjataan lakiin.
Suositusta ei noudatettu, mutta silti sitä ei kirjattu lakiin. Ja kyse oli siis samasta mitoituksesta, joka vuonna 2020 kirjattiin lakiin miniminä myös siirtymäkauden ajaksi. Siirtymäajan piti päättyä 1.4.2023, mutta sitä jouduttiin hoitajapulan takia jatkamaan joulukuuhun 2023. Lailla korjattiin asia, joka olisi pitänyt korjata viimeistään vuonna 2015.
Korjaamisen sijaan rikottiin lisää. Syksyllä 2016 Sipilän hallitus päätti säilyttää hoitajamitoituksen suosituksen 0,5, mutta samalla se päätti ruveta laskemaan hoitohenkilökuntaan kuuluvat ”joustavammin perustein”. Hoitohenkilökuntaan kuuluviksi ruvettiin laskemaan sellaisetkin, jotka eivät varsinaisesti osallistu hoitotyöhön. Mukaan voitiin laskea keittiöhenkilökuntaa, välinehuoltajia ja vaikkapa talonmies Pikkarainen, kuten Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super totesi. Edes se ei varsinkaan yksityisille hoitolaitoksille riittänyt, vaan hoitajiksi laskettiin joissain tapauksissa myös Jaska Jokunen ja Iines Ankka. Sen lisäksi oikeille hoitajille siirrettiin avustavia tehtäviä pyykinpesusta ja tiskaamisesta alkaen.
Näin siis päätettiin vuonna 2016, jolloin hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Seuraukset nähtiin talvella 2018-19, kun hoitolaitosten katastrofi hierottiin kansakunnan tajuntaan. Jos vielä Sipilän hallituksen sote olisi mennyt läpi valinnanvapauksineen, niin tilanne olisi muuttunut pahemmaksi. Hoivajätit olivat jo valmistautuneet järjestämään valtaosan vanhustenhoidosta, mutta sortuivat liialliseen voitontavoitteluun laadun kustannuksella.
Hoitajamitoitus on helppo syntipukki, mutta oikeasti se ei aiheuttanut nykyistä kriisiä. Sen viivästyminen useilla vuosilla oli sitä aiheuttamassa, ja erityisesti Sipilän hallituksen peruutusliike sitä nopeutti. Samaan aikaan tehtiin monia muita virheitä, joita kansanedustaja Aki Lindén (sd) listasi Facebookissa.
Päivystyksiä keskitettiin liikaa terveyskeskuksista sairaaloihin ja pienistä sairaaloista suuriin. Tarkoitus oli tehdä isoja, monipuolisia ja turvallisia päivystyksiä, ja tätä varten rakennettiin uusia tiloja. Kun samaan paikkaan keskitettiin aikaisempi keskussairaalan päivystys ja ison terveyskeskuksen päivystys, niin odotusajat pitenivät. Koska terveyskeskuksissa ei pidetty varsinaista iltavastaanottoa, tuli terveyskeskusten päivystyksistä osin niiden korvikkeita. Kun ne sitten lakkautettiin, niin koko kuorma kaatui yhteispäivystyksiin.
Näin säästettiin rahaa, ja samaan aikaan säästettiin lisää leikkaamalla ammatillisesta koulutuksesta, vaikka eläkkeelle jäävien hoitajien määrä lisääntyy koko ajan. Palkkausta ei ole parannettu, ja se kiihdyttää poistumista alalta. Marinin hallitus on lisännyt koulutusmäärärahoja, mutta vuosien virheitä ei korjata hetkessä.
Mutta Marinin hallitus teki soten, joka aiheutti kaikki ongelmat, sanovat tolloimmat. Se sote tulee voimaan vasta vuodenvaihteessa, joten se ei ole vaikuttanut yhtään mihinkään. Siihen asti perusterveydenhoito ja hoivapalvelut ovat yhä edelleen kuntien ja kuntayhtymien vastuulla, joten siellä toteutettuja ylimitoitettuja säästöjä voi kyllä syyttää.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Nopeaa ratkaisua ei ole, mutta Lindénillä on hyviä osaratkaisuja. Terveyskeskusten omat iltapäivystykset ja iltavastaanotot on käynnistettävä uudelleen, vanhusten laitoshuoltoa perustasolla on lisättävä ja on perustettava uusia jatkohoitopaikkoja. Koko maassa on otettava käyttöön vanhusten kotihoidon liikkuva akuuttipalvelu. Hätäratkaisuna on sairaaloissa siirrettävä henkilöstöä muista tehtävistä päivystyksiin. Tässä on käytettävä kannustuksena korotettuja palkkoja. On selvitettävä rahoitukselliset ja juridiset edellytykset siirtää resursseja vähemmän vaikuttavasta terveydenhuollosta hengen pelastaviin raskaisiin päivystyksiin.
Rahaa nämä korjaukset vaativat, ja kun kuuntelee opposition puheita, niin siitä suunnasta sitä ei ole tulossa lisää. Paljon helpommalla pääsee, kun syyttää Marinin hallitusta omista ja muiden virheistä.
***
Sopimukseni Apu-lehden kanssa päättyy vuodenvaihteessa. Siihen asti jatkan entiseen tapaan, mutta juttuja ei enää voi kommentoida itse blogissa. Olen kyllästynyt pyörittämään keskustelupalstaa, jonka moderointi vie suhteettoman paljon aikaa. Mieluummin opettelen olemaan eläkkeellä.