Mikä maa?

Mikä on semmoinen eurooppalainen valtio, jossa maan hallitus pitää perustuslakia vain ikävänä hidasteena omalle politiikalleen ja siksi sivuuttaa itseään valvovan ylimmän oikeusviranomaisen sekä jättää viemättä lakiesityksiä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi? Mikä on maa, jossa maan pääministeri raivostuu valtakunnalliselle, julkista palvelua harjoittavalle yleisradioyhtiölle itseään koskevasta uutisoinnista ja saa aikaan henkilövaihdoksia? Mikä on maa, jossa natsit marsssivat kaduilla avoimesti poliisin suojeluksessa?

Onko se maa Unkari vai Puola? On molemmat, mutta se on myös Suomi.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan Helsingin Sanomille antama haastattelu on kammottavaa luettavaa. Hallitus yrittää lakiesityksillään potkia perustuslain seiniä hajalle koko ajan, ja kun se ei ota onnistuakseen, niin se sivuuttaa oikeuskanslerin mielipiteen ja jopa yrittää ohittaa perustuslakivaliokunnan. Ministerimme eivät kerta kaikkiaan ymmärrä perustuslain asemaa muun lainsäädännön yläpuolella olevana perustana.

Tämä johtuu siitä, että hallituksessa on liikemiehiä, tomppeleita ja psykopaatteja. Liike-elämästä tulleet johtajat eivät kerta kaikkiaan tajua, että valtiota ei johdeta kuin yritystä, jossa omistajan sana on perustuslaki ja laki. Ja kuten Timo Soini totesi Pressikubissa viime perjantaina, niin politiikkaan tulleet tomppelit eivät ymmärrä ja psykopaatit eivät välitä.

Sen Soini jätti kertomatta, että juuri hän toi ne tomppelit ja psykopaatit politiikkaan haalimalla puolueensa riveihin sellaisia ihmisiä, joita ei kiinnosta mikään muu kuin maahanmuuttajien aseman tekeminen mahdollisimman kurjaksi. Nyt puolue on hallituspolitiikan takuumiehenä ja pitää panttivankinaan kahta muuta puoluetta. Siksi hallitusyhteistyö sujuu näennäisesti hyvin ja siksi perustuslaista ei piitata.

Perussuomalaiset hyväksyvät kaikki kahden muun puoleen esittämät typeryydet, kunhan saavat läpi myös omat typeryytensä. Niinpä perustuslain seinät ovat kolisseet erityisesti maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta heikentämään pyrkivien lakiesitysten kanssa.

Ylen sisäisistä tapahtumista en tiedä, mutta katsojana on viime päivinä tullut mieleen kaikenlaista. Pressiklubim juontaja Ruben Stillerin sairausloman tuuraajaksi tuli Hommafoorumin perustajan ja perussuomalaisten puoluelehden päätoimittajan puoliso, jonka toisen lähetyksen vieras oli kotoisasti Timo Soini. Perjantai-ohjelmassa Susanna Kuparinen keskeytettiin tylysti juuri silloin, kun hän oli kertomassa näkemyksiään Ylen henkilövaihdoksista.

Täytän tänään 59 vuotta ja olen seurannut politiikkaa aktiivisesti reilusti yli 40 vuotta. Juristi olen ollut 27 vuotta. Journalismista minulla on kokemusta vain kuluttajana siitä lähtien, kun opin lukemaan ja ymmärtämään lukemani. Milloinkaan en ole nähnyt maan tilaa niin huolestuttavana kuin tämän hallituksen aikana.

Pahimpana pidän yritystä murtaa yhteiskunnan laillisuusperusta eli perustuslaki. Jos se repeää yhdestä kohdasta, niin repeämä laajenee ja saamme heittää hyvästit yhdenvertaisuuden lisäksi myös sananvapaudelle ja muille perusoikeuksille.

Sitten marssimmekin kaikki soihtujen alla yhden Johtajan perässä. Kukaan ei uskalla lopettaa taputtamista ensimmäisenä, sillä se tulkitaan epäluottamuksen osoitukseksi.

EDIT 18.12. klo 19.05

Korjattu Pressiklubia käsittelevä kappale. Sanna Ukkolan ensimmäinen lähetyksen vieraana oli Li Andersson. Ei siis Timo Soini, kuten ensin virheellisesti kirjoitin. Soini oli toisen lähetyksen vieras.