Politiikan käypäläiset

Maakuntien keskustalaiset ovat epäilleet, että Berner on politiikassa vain pistäytymässä.

– Se pitää paikkansa. Jotta voin tehdä haastavia ratkaisuja ja nähdä isoja kokonaisuuksia, minulla pitää olla tiettyä riippumattomuutta, hän vastaa.

Näin vastaa Sipilääkin rakettimaisemman nousun liike-elämästä suoraan politiikan huipulle tehnyt liikenneministeri Anne Berner. Hän ei edes teeskentele olevansa millään tavalla vastuussa äänestäjilleen ja koko Suomen kansalle, vaan sanoo suoraan pitävänsä etäisyyttä sinne päin. Hän on kuin konsultti, joka on pantu tekemään likainen työ ja kun se on tehty, niin hän poistuu. Muut saavat siivota sotkun.

Siivottavaa sotkua riittää. Bernerillä on selkeä tarkoitus yksityistää VR, yhtiöittää tieverkosto ja pakottaa jokainen autoilija asennuttamaan kallis seurantalaite, jonka avulla teleoperaattorit ja muut yksityiset toimijat rupeavat laskuttamaan jo kertaalleen veroilla maksettujen teiden käytöstä. Postin hän on jo käytännössä tuhonnut ja Finavian vastuuhenkilöiden oikeudenkäynnin estäminen taidetaan painaa villaisella.

Berneriltä ei ole koskaan kuultu sanaakaan köyhyydestä ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Ne eivät häntä kosketa, joten hän ei viitse edes teeskennellä piittaavansa. Pääministeri Sipilä sen sijaan viitsii teeskennellä, vaikka juuri hallituksen päätöksillä kansaneläkeindeksiin sidotut sosiaalietuudet pienenivät, työttömyysturva heikkeni ja asumistuki sekä lääkekorvaukset alenivat. Nyt hurskastelu eriarvoisuuden kasvusta huolestumisella on lähinnä irvokasta.

Mutta eipä hätää, Sipilän mielestä talous kasvaa nopeammin kuin yksikään asiantuntija on osannut ennustaa. Tätä ei usko kukaan muu kuin korkeintaan hallitus itse ja sekin vain virallisesti. Kansan enemmistö on saanut tarpeekseen sekä Sipilästä että hänen koko hallituksestaan. Ihan konkreettista näyttöä siitä saatiin, kun kansa buuasi ja vihelsi Sipilälle kansalaistorin uudenvuodenjuhlassa kuin aikoinaan Nicolae Ceaușesculle.

Nämä liike-elämästä tulleet politiikan käypäläiset voisivat häipyä tuhoamasta hyvinvointivaltiota. Jos he eivät ymmärrä miten tässä näin kävi, niin siteeraan juuri äsken lukemaani Pekka Vennamon Fb-päivitystä:

Yritin vakuuttaa poliitikkoja ja suurta yleisöä jo 1980-luvun lopulla siitä, että politiikan ja yhtiöiden johtaminen on kaksi eri asiaa ja niihin liittyy kaksi eri arvomaailmaa, joita ei pidä sekoittaa keskenään.

Yrityksen johtaminen on itsekästä puuhaa ja yrityksen oma etu on määräävä arvo. On vedettävä kotiin päin kaikin mahdollisin keinoin.

Poliittinen johtaminen on yhteisöllistä puuhaa, jossa tavoitellaan yhteistä etua ja heikomman auttaminen on määräävä arvo.

Mikäli yhteiskuntaa ryhdytään johtamaan yritysten arvoilla, saadaan aikaan itsekkäiden oman edun tavoittelijoiden yhteiskunta, jossa tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ei ole tietoakaan.

Mikäli yrityksiä ryhdytään johtamaan politiikan arvoilla, saadaan aikaan kannattamattomia ja tuhoutuvia yrityksiä.

Puutuin asiaan aikanaan siksi, että kilpailutilanteeseen siirrettyjä Postia ja Teleä yritettiin johtaa politiikan arvoilla. Nyt näyttää ongelmana olevan se, että yhteiskuntaa yritetään johtaa yritysten arvoilla. Molemmat tavat ovat tuhoisia.