Ansoitettu urapolku

Kuten tiedetään, niin työtön syrjäytyy ja jämähtää sohvalle kaljaa kittaamaan heti jouduttuaan työttömäksi. Siksi häntä on jämäköitettävä ja aktivoitava etsimään urapolkua kohti avoimia työmarkkinoita. Tästä maan hallitus ja työvoimaviranomaiset ovat ansoja virittämällä kehitelleet järjestelmän, jota voi verrata Nälkäpeli-elokuviin.

Ihan ensimmäiseksi työttömän on onnistuttava ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Se ei tapahdu enää entiseen tapaan menemällä Te-toimistoon, vaan se on tehtävä netissä. Pelkkä ilmoittautuminen ei riitä, vaan lisäksi pitää osata etsiä sähköisen lomakkeen alapalkista lisää täytettäviä kohtia. Työttömän itsensä on arvioitava siellä oma palvelutarpeensa ja laadittava työllistymissuunnitelma. Jo tässä vaiheessa pelistä karsiutuu heikoin aines ja työttömyystilastot kaunistuvat.

Peliin on kehitelty erilaisia palkattomien töiden malleja, kuten kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja rekrytointikokeilu. Kaikki ovat samaa palkatonta työtä, mutta terminologian viidakossa kahlaamisen katsotaan olevan erinomaista urapolun raivaamista. Kaikki tosin tietävät, että ilmaistöistä ei ole paluuta palkkatyömarkkinoille, mutta ei ole tarkoituskaan. Tarkoitus on kaunistaa työttömyystilastoja.

Koska tilastot eivät vielä näytä hallituksen päässeen tavoitteeseensa, niin eduskunnalle annettiin eilen käsiteltäväksi aktiivimallin sisältävät lakimuutokset. Paketin keskeinen sisältö on, että työttömän on ensi vuoden alusta tehtävä palkkatyötä saadakseen täyttä työttömyysetuutta. On absurdia ajatella, että työttömysetuutta saadakseen on tehtävä palkkatyötä, jota ei ole, mutta tätä ei enää nykyisin pidetä kummallisena. Hallitus on päättänyt, että palkkatyötä on tarjolla, mutta työttömät eivät laiskuuttaan ota sitä vastaan. Hallituksen näkemys ei perustu tosiasioihin, sillä kaikki tietävät, että työtä ei ole. Silti sitä olematonta palkkatyötä on tehtävä. Tätä sanotaan työttömien aktivoinniksi.

Jos ja kun aktiivisuutta ei ole riittävästi, niin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Näin saadaan myös kustannussäästöjä, kun niitä töitä ei löydy ja etuuksia leikataan.

Lakipakettiin on kätketty lisää ansoja, joita työtön ei osaa varoa:

Henkilön katsottaisiin olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on ollut yhden kalenteriviikon työssäoloehdon täyttävässä työssä, 65 maksupäivän aikana työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon tai 65 maksupäivän aikana yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos henkilö on ollut työssä yrittäjänä, katsotaan hänen olleen riittävästi työssä, jos hän on ansainnut yritystoiminnassa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana 23 prosenttia työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta.

Näin sanotaan lakiesityksessä. Palkkatyön lisäksi aktiivisuutensa voi osoittaa erilaisilla työllisyyttä edistävillä palveluilla eli käymällä opettelemassa sanomaan käsipäivää konsultin vetämällä kurssilla. Pahin loukku on yrittäjänä toimiminen. Jos työtön erehtyy perustamaan yrityksen, niin hän menettää lopullisesti työttömyysetuutensa, sillä hänen katsotaan työllistävän itsensä yrittäjänä.

Näin hallitus pyrkii saavuttamaan työllisyystavoitteensa saamatta yhtään työtöntä oikeasti palkkatöihin. Tämä nälkäpeli saattaa viihdyttää hallitusta, mutta ei uuden byrokratian kanssa kamppailevia työvoimaviranomaisia eikä nälkäpeliin pakotettuja työttömiä.

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos