Avoimesti vastoin lakia

-Eivät nämä ihmiset ole missään kuntoutuksessa, vaan työtoiminnassa vaihtoehtona sille, että jäisivät kotiin. Mukana on vaikka kuinka paljon täysin työkykyisiä ihmisiä, jotka ovat vain työttömiä.

Näin avoimesti myöntää sipoolaisen toimintakeskuksen johtaja tässä Sipoon Sanomien jutussa Sipoon toimivan vastoin lakia. Työkykyiset ja -haluiset työttömät tekevät työtä palkattomasti kuntouttavan työtoiminnan nimellä, vaikka lain mukaan kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.

Lakia rikotaan toisellakin tavalla. He tekevät kunnalle työtä, mutta he eivät saa paikata työpanoksellaan palkkatyöläisiä, sanoo toimintakeskuksen johtaja. Myönnetään tarvetta palkkaamiseen olevan, mutta niin ei tehdä, koska laki kieltää palkkatyön korvaamisen kuntouttavalla työtoiminnalla. Yhdenkin palkkaamisella tunnustettaisiin palkattomien käyttö vastoin lakia palkkatyötä korvaavaan työhön. Jos sellaiselle tulee tarve, niin se on osoitus siitä, että tehtävään pitää palkata työntekijä.

Näin härskiksi on touhu mennnyt. Kun työ nimetään kuntouttavaksi työtoiminnaksi, niin siitä ei tarvitse maksaa palkkaa. Johtaja on rehellinen myöntäessään lain rikkomisen ja esittämällä, että kuntouttamisesta puhuminen lopetettaisiin ja puhuttaisiin suoraan vain työtoiminnasta. Yhtä hyvin voitaisiin puhua työvelvollisuudesta tai pakkotyöstä.

Tästä ei tule seuraamuksia Sipoolle kolmesta eri syystä. Ensinnäkään kyseessä ei ole rikosoikeudellinen asia, vaan hallinnollinen menettely. Toiseksi toimintaa valvovia aluehallintovirastoja tämän lain rikkominen ei ole koskaan kiinnostanut tipan vertaa. Kolmanneksi lakiin on kirjattu kunnille ja työvoimaviranomaisille pakotie kaikista tällaisista tilanteista.

Kuntouttavsta työtoiminnasta annetun lain 4 luvun 15 §:n mukaan työtoimintaan voi osallistua omasta halustaan myös sellainen työtön, jota sinne ei voida velvoittaa:

Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavalle tai työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä määräaikoja, jos kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto varattuaan henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi arvioivat kuntouttavan työtoiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä. 

Palkattomaan työhön voi siis mennä vapaaehtoisesti, mutta pois ei pääse ilman sanktioita. Toimintakeskuksen johtaja sanoo, että ketään ei pakoteta siellä olemaan. Jokaiselta kysytään haluaako hän jatkaa samassa yksikössä vai jossain muualla. Sanomatta jää, että kokonaan toiminnasta pois haluava ja lähtevä saa karenssin ja joutuu toimeentulotuelle.

Työtoimintaan osallistuminen ei ole lupaus työpaikasta Sipoon kunnassa, vaikka hoitaisi hommansa kuinka hyvin, sanoo johtaja. Tämäkin on ilahduttavan rehellistä puhetta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista työllistyy koko maassa palkkatyöhön vain noin 1-2 prosenttia. Loput jatkavat palkattomassa työssä ikuisesti. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3–24 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson päätyttyä homma pyörähtää käyntiin alusta uudistamalla aktivointsuunnitelma ja kirjaamalla siihen toimenpiteeksi kuntouttava työtoiminta.

Näin tapahtuu kaikkialla koko ajan, mutta ensimmäistä kertaa näen jonkun asianosaisen myöntävän laista piittaamattomuuden näin avoimesti. Se kertoo paljon asenneilmapiiristä. Kun lakia on alusta lähtien rikottu avoimesti, niin sen rikkomista ruvetaan pitämään hyvänä asiana.

Tästä linkistä löytyy taas kerran sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirje, jota Sipoossa ei selvästikään ole luettu. Ei sitä ole luettu missään muuallakaan.