Omat asiat ja yhteiset asiat

– Minä olen yhden asian huomannut niissä kumminkin. Ne puhuu omista asioistansa aina niin kuin ne olisivat Suomen asioita: Meidän maanviljelyksemme ei kestä sitä. Suomen talous ei ole niin vankalla pohjalla. Kansamme toimeentulo ei salli työajan lyhentämistä. Teki niitten mieli mitä hyvänsä, niin se on maan etu, kansan etu, meidän yhteiskuntamme. No, kyllä ne siinä oikeessa ovat. Niitten yhteiskunta tää onkin ja niitten Suomi tää onkin.

Muistutan taas kerran mieliin nämä Pohjantähden Akseli Koskelan sanat, sillä ne ovat nykyisinkin täyttä totta. Vuosikausia meille on toitotettu julkisen talouden kestävyysvajeesta. Meille on valehdeltu suoraan, että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta hipoisi kuuttakymentä prosenttia, kun tosiasiassa sen osuus on vain parinkymmenen prosentin luokkaa.

Meille on väitetty, että julkisen sektorin toiminta on huonoa, tehotonta, kallista ja kaikin puolin kelvotonta. Sellaiseen suuntaan se on mennyt, koska sitä on ajettu alas tahallisesti, kustannussäästöjä kaikkialta etsien. Niitä säästöjä on etsitty siksi, että jatkuvasti on toitetettu kestävyysvajeesta. Ympyrä pyörii.

Jostain kumman syystä samojen puhujien mukaan julkisen sektorin nyt hoitamat asiat muuttuvat kannattaviksi ja tuottaviksi heti, kun ne yksityistetään. Yksityistämistä ei toteuteta aidosti markkinatalouden hengessä, vaan toiminta vain siirretään yksistyisten hoidettavaksi verovaroin. Valtio maksaa yrityksille siitä, että ne hoitavat tehtävät. Valtio maksaa myös yritysten haluaman ja saaman voiton. Jostain syytä tätä pidetään kannattavana ja tuottavana.

Tätä asiaa harva enää edes ihmettele, saati kyseenalaistaa. Propaganda on uponnut jopa ihan tavallisten kansalaisten selkäytimiin. Koska propaganda toimii näin hyvin, niin jo muutaman vuoden ajan on toitotettu liian hyvästä sosiaaliturvasta, jota maamme talous ei kestä. Työttömien laiskuutta huudetaan jatkuvasti, ja koko ajan kerrotaan suoranaisia valheita liian hyvistä työttömyyystuista. Jopa toimeetulotuen väitetään olevan niin hyvä, että silläkin kannattaa lojua kotisohvalla mieluummin kuin tehdä työtä.

Tosiasiassa perusturvamme on niin alhainen, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on taas antanut siitä huomautuksen. Tämä on ohitettu vaieten. Hallitus vetoaa kärkkäästi EU:n vaatimuksiin jopa valheellisesti silloin, kun se katsoo sen edistävän omia pyrkimyksiään. Kun EU:n näkemys ja hallituksen pyrkimykset eroavat toisistaan, niin silloin korostetaan itsemääräämisoikeutta.

Tosiasiassa perusturvan osuus on alle viidesosa valtion kokonaismenoista. Se ja paljon muuta selviää SOSTE:n tutkimuksesta Miksi perusturvaa tarvitaan?

Kyse ei ole taloudellisista paineista, vaan poliittisista haluista ja päätöksistä.

Kun ministerit ja hallituspuolueiden kansanedustajat puhuvat säästöistä, kestävyysvajeesta, kansantalouden kestokyvystä, työttömien laiskuudesta, liian hyvästä sosiaaliturvasta ja kaikesta muusta, mitä heidät on ohjelmoitu puhumaan, niin muistakaa nuo Akseli Koskelan sanat.

Ne puhuvat omista asioistaan niin kuin ne olisivat Suomen asioita.