Eipä tullut takkia

Sipilän hallituksen päätökset perustuvat tarkkoihin laskelmiin. Ongelmana on, että laskelmien pohjana olevat luvut on tempaistu hatusta. Otetaan joukko satunnaislukuja, nimetään ne oletusarvoiksi ja tehdään niiden pohjalta laskelmat, joihin päätöksenteko sitten perustuu. Kun lähtökohdat perustuvat yltiöoptimistiseen arvioon, niin päätösten seuraukset ovat kamalat.

Kiky-sopimus pidensi kunnissa tehtävää työaikaa puoli tuntia viikossa. Tällä pidennyksellä piti hallituksen laskelmien mukaan saada 260 miljoonan euron kuntasäästöt vuosina 2016–2019. Hallituksen laskemista säästöistä jäi toteutumatta 200 miljoonaa tai säästöjä ei tullut ollenkaan, selviää Kuntaliiton kunnille tekemästä kyselystä. Peräti 80 prosenttia vastanneista kunnista arvioi, ettei säästöjä tullut ollenkaan. Tulikin tappiota.

Kunnille tuli tappiota, mutta valtio kyllä säästi. Niin oli tarkoituskin. Valtio nimittäin leikkasi kuntien valtionosuuksia omien laskelmiensa mukaisten säästöjen verran. Niin se tekee ensi vuonnakin, ihan kiky-sopimuksen mukaisesti. Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa eli suomeksi sanottuna leikkaamaan kaikista peruspalveluistaan.

Yksi säästötapa kerrottiin jo kiky-sopimusta tehtäessä. Tarkoitus oli vähentää kunnista väkeä. Kuuden minuutin päivittäiset työajan pidennykset piti laskea yhteen ja sitten katsoa kuinka paljon on ”ylimääräistä” väkeä. Suurissa kunnissa tehtiin tällaisia suunnitelmia heti, mutta en tiedä toteutettiinko niitä. Pienissä kunnissa ei ole yhtään ylimääräistä työntekijää.

Nyt viimeistään on selvää, että Juuka teki oikein käyttäessään kiky-minuutit työpaikkaliikuntaan, vaikka se yritettiin kieltää. Saatiin ainakin lisättyä viihtyvyyttä ja työhyvinvointia.

Toinenkin esimerkki kelvottomista laskelmista löytyy samasta kyselytutkimuksesta. Erikoissairaanhoidon kehittämisestä annetun asetuksen piti tuoda 260 miljoonan euron säästöt. Saatiin säästettyä muutama miljoona tai jopa lisättyä kustannuksia.

Ja sitten on tietenkin maakuntahallinto, jonka suunnittelussa hallitus on venyttänyt toimivaltansa rajoja ja saattanut ylittääkin ne. Uudella maakuntahallinnolla ei ole mitään lainsäädännöllistä pohjaa, mutta silti sen suunnitteluun on käytetty valtavia summia. On palkattu muutosjohtajia ja on aloitettu tietotekniikan kehittämishankkeita, on perustettu valtion kiinteistönhoitoyhtiö Maakuntien Tilakeskus Oy kovapalkkaisine johtajineen hallinnoimaan kiinteistöjä, joita ei ole vielä olemassakaan. Sanalla sanoen on otettu varaslähtö.

Maakuntauudistusta on valmisteltu myös kuntien kukkarolla. Kuntien johtavat virkamiehet ovat käyttäneet valtavasti aikaa erilaisiin neuvotteluhin, joissa heillä pyyhitään pöytää. Kunnat ovat jäädyttäneet sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöinvestoinnit ja tietojärjestelmäuudistukset odotelleessaan sote- ja maakuntalainsäädäntöä, josta suoraan sanoen ei tule lasta eikä paskaa. Hallitus ei kerta kaikkiaan kykene laatimaan sellaista lainsäädäntöä, joka täyttäisi perustuslain vaatimukset.

Silti hallitus jatkaa jääräpäisesti valitsemallaan törmäyskursilla. Nyt sote- ja maakuntauudistuksen johtava virkamies, hallituksen käsikassaraksi valittu Päivi Nerg järjestää salaisia kokouksia, joissa uudistusta runnotaan läpi.  Mottona on tietenkin se vanha tuttu: ”Tämä on nyt saatava maaliin”.

Tässä muistin virkistämiseksi hallituksen selkeä reittikartta.

Tämän hallituksen jälkiä siivotaan vielä kauan.