Propagandasotaa
Eipä siinä taas kauan mennyt, kun ennustukseni toteutui. Toissapäivänä sanoin, että kohta joku varmaan haluaa kieltää lakkoilun lailla. Ei mennyt kuin päivä, niin EK:n Jyri Häkämies vaati poliittisen lakkoilun rajoittamista lainsäädännöllä. Lakkoilla pitäisi kuulemma omalla ajalla.
Jonkun muun sanomana tämä kävisi vitsistä, mutta Häkämiehen sanomana se ei ole vitsi. Poliittisten lakkojen rajoittaminen tai kieltäminen on elinkeinoelämän johdon pitkäaikainen tavoite, ja jos Sipilän hallituksella olisi enemmän aikaa, niin sitä varmasti yritettäisiin. Se olisi varmin keino saada aikaan yleislakko, mutta se on toinen asia. Katsotaanpa EK:n propagandan perusteluja.
Lakkoilun kansantaloudelle aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttavan tuntuinen perustelu. Elinkeinoelämä on laskenut, että pelkästään viime keskiviikon lakkoilu tuli maksamaan 50 miljoonaa euroa. Teknologiateollisuus panee paremmaksi, ja sanoo summan olevan peräti 70 miljoonaa. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo, että näissä laskelmissa on jättimäinen virhe. Oikea summa on jossain 20 miljoonan tienoilla.
Minä en tiedä mikä on totuus, ja tuskinpa tiedätte tekään. Tämä näyttää olevan samanlainen asia kuin työttömyystilastot, joista valitaan kulloiseenkin agendaan sopiva. Työministeriön tilasto olisi lähempänä totuutta, mutta hallitus käyttää aina Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen kauniimpia lukuja, koska ne sopivat sen tarkoituksiin paremmin.
Entä sitten tuo vaatimus rajoittaa poliittisia lakkoja tai jopa kieltää ne kokonaan? Onko asia teknisesti niin helppo, että hallitus vain esittää lakia ja eduskunta sen hyväksyy?
Ei ole. Poliittisesta lakosta ei säädetä lailla, vaan oikeus siihen perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. ILO toimii kolmikantaperiaatteella, joten myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin.
Yhdistymisvapaus ja siihen sisältyvä työtaisteluoikeus on turvattu ILO:n sopimusten lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomessa voimassa lakina.
Puhe poliittisten lakkojen kieltämisestä tai rajoittamisesta muistuttaa kovasti maahanmuuttokeskustelua, jossa ihan lonkalta esitetään vaatimus rajojen sulkemisesta, koska itsenäisellä valtiolla on siihen oikeus. Molemmissa tapaauksissa unohdetaan, että kansainväliset sopimukset rajoittavat lainsäädäntövaltaa. Voihan valtio tietysti tehdä ihan mitä tahansa, mutta kansainvälisten sopimusten suora rikkominen tai jopa niistä irtautuminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ei tarvitse kuin vilkaista Britannian tämänhetkisiin vaikeuksiin panna täytäntöön hetken hurmiossa tehtyä päätöstä erota EU:sta.
Kannattaa miettiä tarkasti mitä haluaa, sillä kovasti haluamansa voi myös saada. Mukana tulevat myös kaikki mahdolliset vaikeudet.
(Kiitos Seppo Tuoviselle poliittisten lakkojen oikeutuksen selittämisestä.)
No nyt sitten työntekijän panos yrityksissä on arvioitu ja arvokkaaksi todettu. Kumma vaan että silloin kun työtä tehdään, minimoidaan työntekijän työpanoksen tuotto ja siihen vedoten halutaan ilmaista työvoimaa, esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan nimissä.
Tämä kommentti on kyllä niin totta kuin vain olla voi. Kiitoksia kommentoijalle.
Jos poliittisten lakkojen rajaaminen on kansainvälisten sopimusten vastaisia niin tuon sopimuksen rikkojia on paljon alkaen kaikista muista pohjoismaista ja jatkuen Saksaan ja Länsi-Euroopan maihin.
”Ruotsissa poliittiset lakot on lähtökohtaisesti kiellettyjä, mutta sikäläinen työtuomioistuin on katsonut lyhytaikaiset poliittiset lakot sallituiksi, jos lakosta ei aiheudu merkittävää vahinkoa työnantajalle.”
”Norjassa poliittiset lakot ovat sallittuja, mutta vain lyhytaikaiset, samoin Tanskassa.”
”Saksassa, Itävallassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa poliittiset lakot on kielletty”
”Jos väitetään tai edes annetaan ymmärtää, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kiellettyjä, se on täyttä roskaa.”
”Suomen ratifioimia ILO:n sopimuksia on vakiintuneesti tulkittu siten, että työntekijöiden etujen puolustamista työtaistelujen avulla ei voida rajoittaa koskemaan vain työsuhteen ehtoja tai ammatillisiin etuihin liittyviä kollektiivisia vaatimuksia.”
https://www.verkkouutiset.fi/hs-professori-arvostelee-kollegansa-raporttia-poliittisista-lakoista/
Ammut ohi!
En väittänyt että pohjoismaissa lakot kielletty vaan rajoitettu lyhyt aikaisiksi.
Etkö juuri väittänyt että ”Ruotsissa poliittiset lakot on lähtökohtaisesti kiellettyjä”?
Kuten sanoin oikeuslaitos on soveltanut lakia ja sallii lyhyt aikaiset lakot.
@Timo Harju
En tiedä mutta oletan että lyhyen lakon perusteet tulee Timosen linkistä:
”Etelä-Euroopassa kielletään poliittisia lakkoja, kun niillä pyritään vaikkapa hallituksen kaatamiseen ja uusiin vaaleihin. Tämä on täysin (YK:n Kansainvälisen työjärjestön) ILO:n hyväksymien periaatteiden mukaista.”
Hallitus ei kaadu lyhyeen mielenosoitus lakkoon mutta pitkä yleislakko olisi kielletty.
Lakko-oikeuksia eri maissa vertailevissa yliopistotutkimuksissa poliittinen lakko määritellään näin:
”Political strike – directed against the Government in relation, generally speaking, to non-
employment matters.”
Mitä tutkin asiaan liittyvää kansainvälistä tutkimusta niin suurimmassa osassa euroopan maita lakot jotka liittyvät työsuhteisiin liittyvään lainsäädäntöön ovat laillisia ja lakot jotka eivät liity työsuhdelainsäädäntöön laittomia. Esim Ruostissa jossa professori väittää poliittistenlakkojen olevan kiellettyä kaikissa tutkimuksissa missä luin kielto koskee vain julkisen sektorintyöntekijöitä eikä yksityisensektorin työntekijöitä.
Saksassa poliittiset lakot ovat sallittuja jos lainsäädäntö vaikuttaa työsuhteisiin liittyvän kiistan aiheeseen. Tulkinta perustuu aika vahvasti oikeuskäytöntöihin. Ymmärrän hyvin tämän toisen professorin Niklas Bruun närkästyksen näistä väitteistä.
Ja mikähän tuo käsite ”lyhyt aika” voisi olla?
Kyllähän tässä on selvä turpa kiinni-meininki. Älä nosta ääntäsi ja kättäsi herraa hallitsijaasi vastaan, toimi hän sitten miten tahansa.
Lait ja asetukset ilmaisevat valtasuhteita, ja Häkämiehen tavoitteen ydin on kuvattu edellisessä virkkeessä. Ei tämä sen syvällisempää ole.
Ja niin. Jos Ruotsia käytät esimerkkinä, siellä työlainsäädäntö ja -kulttuuri myötämääräämisoikeuksineen on tyystin toinen kuin Suomessa. Ruotsin työmarkkinoilla on jo ajat sitten viety läpi monia sellaisia uudistuksia, joista Suomessa vasta uneksitaan.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna meillä on helvetin ruma ja verinen sisäisten selkkausten historia. Taisi olla v. 2008 kun Yle järjesti kaksiosaisen teemaillan kansalaissodasta. Vastakkain olivat valkoisten ja punaisten jälkeläiset. Pysyttiin kyllä keskustelun tasolla, mutta ei jäänyt mitenkään epäselväksi, ettei vastakkain asettelun aika mitenkään mennyt ole. Ja siitähän Sipilän hallitus on ajankohtainen esimerkki.
Poliittiset lakot Ruotsissa ovat sallittuja, maassa vallitsee oikeus lakkoiluun.
Moni ehkä sekoittaa tämän työrauhavelvollisuuteen, jota ei tosin ohjata lainsäädännöllä.
Sitten on tietenkin eri asia, mitä mieltä ollaan.
Ruotsissa moni puoluekin on sitä mieltä, ettei ole oikein lakkoilla demokraattisesti tehtyjä päätöksiä vastaan ja kannattaa periaatetta, että lakkoilu, jonka tarkoitus ei ole työehtosopimukseen pääsy, ei ole soveliasta.
Monen mielestä tämä pitäisi olla lailla säädetty. Lailla sitä ei tosin säädellä ainakaan vielä, vaikka ammattiyhdistyksetkin soveltavat mielellään tätä periaatetta.
Asiasta on keskusteltu paljon Göteborgin sataman lakkojen yhteydessä. Kysymyksessä on pullonkaula, jossa pienetkin selkkaukset häiritsevät koko maan vientiä välittömästi. Ja jos joidenkin tahojen toiveet voitaisiin täyttää, niin satamassa ei lakkoiltaisi koskaan, eikä mistään syystä.
Eli Häkämies antoi täysin väärän kuvan asiasta.
Niinhän se on myös väittänyt, että Saksassa Suomea helpompi irtisanoa. Missään verrokkimaassa ei ole yhtä halpaa potkia pois kuin meillä.
Kaikki perustuu mielikuviin. Häkämies on kuin mainosmies. Ilkeä sanoisi propagandaksi, mutta propagandakin perustui ennen vanhaan etäisesti tosiasioihin.
Tämänhän Nokia sai aikanaan Saksassa kokea kun kuvitteli irtisanomisten olevan siellä yhtä helppoa kuin täällä.
Ruotsissa tai Norjassa ei ole mitään säädettyä aikarajaa polittisen lakon kestolle jos on uskominen Hankenin työoikeuden professori Niklas Bruunia. Hänen mukaansa jopa kahden viikon poliittinen lakko on sikäläisessä tuomioistuimessa todettu lailliseksi. Lakot käsitellään tapaus tapaukselta eikä kaavamaista oikeuskäytäntöä ole. Lisää tietoa eurooppalaisista työrauhajärjestelmistä antaa esim. tämä esitys: https://tem.fi/documents/1410877/3346190/Selvitys+eurooppalaisista+ty%C3%B6rauhaj%C3%A4rjestelmist%C3%A4+20042011.pdf
Kuinkahan on Italiassa ja Ranskassa.
Käsittääkseni lakkoilu on Mussolin ajan lakkokiellon jälkeen Perustuslain laajasti sallima oikeus Italiassa, kunhan ilmoittaa tulevasta lakosta 10 pv aiemmin. Lakon voi käynnistää ay-liike tai työntekijöiden ryhmä. Ja lakkoja riittääkin viljalti, lakkoliipaisin on äärimmäisen herkässä.
Poikkeukset:
julkiset palvelut kuten sairaalat, apteekit, julkinen liikenne ja poliisi eivät saa häiriintyä, koska haittaisivat yhteiskunnan menoa, joten niihin liittyvä lakkoilu/työsulku saattaa tuottaa 1-1,5 vuoden ja työsulku jopa 2 v vankilatuomion.
Poliittinen lakko, s.o. sellainen, joka hyökkää Italian tasavallan demokratiaa vastaan, esim. estäen Parlamentin tai hallituksen toiminnan, tai äänestyksen, on rikos.
Lyhytaikainen lakko? Mikä on lyhytaikainen,tunti kaks…hei mäkin olen ollut tupakkilakossa monta tuntia kun olen nukkunut lasketaanko sekin lakkoiluksi-en ole nähnyt unta palkattomista töistä-toista se on nykyisen hallituksen jotka EK:n juoksupoikina ajavat ”Suomi nousuun” loganilla palkattomia töitä työttömyyskorvauksella ja kaikille on työtä millä ei elä joten täytyy hakea avustuksia että jaksaa käydä töissä silti valitetaan toimeentulohakemukset ovat nousseet vaikka työttömille on löytynyt työtä,auto pitää olla että pääsee työhön mistä ei makseta palkkaa,toimeentulotuessahan ei oteta huomioon auton käyttökustannuksia…???Eivät kaikki asu kehäkolmosen sisäpuolella-toki eihän se helppoa ole sielläkään omalla autolla työpaikalle 15 minuuttia julkisilla 1-1,5 tuntia.Ai niin sillähän ei ole merkitystä kun päättäjät itse saavat vain istahtaa veronmaksajien maksamiin taksiin ..kuis helppoa se on käydä painamasa nappia paikalla,vaikkei sitä jostain syystä painaisikaan palkkio juoksee silti ja ilmaiset kyydit vaikka hongkongiin.