Kunnat ja leikkaukset

Hallituspuolueita edustavat vaaliehdokkaat toistelevat jatkuvasti Juha Sipilän viestiä, jonka mukaan aiemmista hallituksista poiketen tämä hallitus ei ole leikannut kuntien valtionosuuksia. Meillä käsiteltiin eilen kunnanhallituksessa vuoden 2018 tilinpäätöstä. Sen mukaan Juuka sai viime vuonna 637 000 euroa eli 3,1 prosenttia vähemmän valtionosuuksia kuin vuonna 2017.

Jokin tässä nyt mättää. Jos tutustutte oman kuntanne tilinpäätökseen, niin huomaatte saman tapahtuneen teilläkin. Valtionosuuksien laskennan perusteet ovat periaatteessa samat kuin ennenkin, mutta jotain on tapahtunut.

Se jokin on ikävä totuus, että hallitus on leikannut valtionosuuksia jopa kahdella tavalla. Ensinnäkin indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Toiseksi kiky-sopimuksen laskennalliset säästöt alensivat valtionosuuksia suoraan. Tämä oli niin ovela leikkaus, että tekee mieli sanoa sitä huijaukseksi. Lyhyesti kerrottuna hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran. Tämä ei ole minun keksintöäni, vaan sen on todennut Kuntaliitto.

Todellisuudessa rahallista säästöä ei työajan pidennyksestä tullut yhtään, mutta laskelmillahan voi todistaa mitä tahansa, kun käyttää sopivia lukuja ja mielikuvitusta. Kun käytetään lisää mielikuvitusta, niin voi nähdä sielunsa silmin hallituspuolueen kansanedustajan vakuuttelevan, ettei kunnilta ole leikattu, vaikka sakset pilkottavat takataskusta ja sormet ovat leikkaamisesta känsillä.

Mutta vakavasti puhuen kyse on peruspalvelujen takaamisesta kaikille maan asukkaille tasapuolisesti. Kuntien on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä, ja ihan kaikki kunnat saavat valtionosuuksia. Jopa niistä sinänsä riippumaton Helsinki sai vuonna 2018 niitä 197 miljoonaa euroa. Pienet kunnat ovat niistä riipuvaisia, sillä verotulot eivät riitä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Vastuu niistä kuitenkin säilyy, joten JHL:n tuntema huoli irtisanomisista on aiheellinen. Kun rahaa ei ole, niin kuntien on leikattava. Kun leikataan, niin palvelut kärsivät. Jos valtionosuuksia leikataan vielä lisää, niin moni kunta joutuu panemaan lapun luukulle.

Olipa seuraavan hallituksen kokoonpano millainen tahansa, niin toivottavasti se ymmärtää kuntien tilanteen. On sinänsä kummallista, ettei nykyinen hallitus ole sitä ymmärtänyt, vaikka suunnilleen yhtä moni ministeri ja kansanedustaja on myös oman kuntansa päättäjä kuin aina ennenkin.