Kotirambot

Joukko keski-ikäisiä, ylipainoisia, monenkirjaviin taisteluasuihin sonnustautuneita miehiä leikkii sotaa kovilla panoksilla sotilaskäyttöön tarkoitetuilla sarjatuliaseilla. Kyse ei ole amerikkalaisista sotahulluista eikä 1930-luvun suojeluskuntalaisista, vaan ihan nykymenosta Suomessa. Näin voi päätellä Helsingin Sanomien jutusta, jonka mukaan pääesikunta on joutunut antamaan tiukan määräyksen aseiden käytöstä vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa.

Puolustusvoimat on vaitonainen tiukkojen määräysten taustoista. Toimittaja on kuitenkin käskyn sanamuodosta tullut siihen tulokseen, että armeijan alueilla on järjestetty laittomia ammuntoja. Pääesikunta on nimittäin erikseen kieltänyt yksityisten sarjatuliaseiden käyttämisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja reserviläisyhdistysten ammunnoissa.

Yksityisten sarjatuliaseiden käyttö on aina laitonta. Sarjatuliaseisiin eivät edes saa lupaa muut kuin kokeneet asekeräilijät, ja heidänkin aseensa asetetaan ampumakieltoon. Yksityisten taisteluammuntojen järjestäminen yleensäkin on laitonta, koska taisteluammuntoja saa järjestää vain Puolustusvoimat.

Koska toiminta on vielä erikseen nimenomaisella käskyllä kielletty, on jotain täytynyt jo tapahtua. Asialla ovat mitä ilmeisimmin olleet Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) ja reserviläisyhdistysten kotirambot. Reserviläisyhdistyksistä minulla on aina ollut kutakuinkin myönteinen kuva, mutta joidenkin yhdistysten nokkamiehet ovat ilmeisesti menneet maanpuolustusinnossaan liian pitkälle. MPK taas kostuu minun käsitykseni mukaan vähän tärähtäneistä aikamiehistä, joilla pikkupojan paukutteluinto ja maanpuolustushenki ovat sekoittuneet epämääräiseksi uhoksi.

Pari vuotta sitten jossain ajankohtaisohjelmassa näytettiin tällaisen porukan aseetonta metsäleiriä. Miehet näyttivät olevan kuntonsa ja ikänsä puolesta joko nostoväen vihoviimeistä luokkaa tai jo kokonaan asevelvollisuudesta vapaita. Taisteluasut olivat mielikuvituksellinen yhdistelmä käytännöllisiä metsävaatteita univormujen yksityiskohdilla koristeltuina. Henki näytti olevan kova ja miehinen äijäilmapiiri vallitsi.

Mistä nämä äijät sitten saavat sodanaikaisia aseita? Eivät ainakaan oikeilta asekeräilijöiltä, jotka tuskin antavat aarteitaan käytettäviksi laittomaan toimintaan. Aseet lienevät sota-ajan ja asekätkentäjutun peruja ja siten  laittomia.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys kokoaa riveihinsä kaikenkarvaisia suojeluskunta- ja kodinturvajoukkojen ihailijoita. Ydinporukka on asiallista ja ihan järkevin perustein liikeellä, mutta joillakin paikkakunnilla jo muutama kellokas saattaa kääntää toiminnan kummalliseksi.

Näiden intomielien kannattaisi pyrkiä vapaaehtoisesti kertausharjoituksiin. Puolustusvoimat osaa antaa asiallista ja vastuuntuntoista ampumakoulutusta, koska se on yksi sen perustehtäviä. Jos oikein kovasti pyytää, niin sinne saattaa päästä vielä senkin jälkeen, kun ikää alkaa olla liikaa.

Kommentit (0)
  1. Ville Honkala
    15.11.2010, 13:13

    Suomi on kieltojen luvattu maa, täällä bannataan kaikki vaikkei mitään olisi edes tapahtunut. Viimeaikainen pelottelu eri tahojen kuten Suojelupoliisin toimesta on toki johtanut siihen että monenlaista kotihitleriä on liikkeellä, kaikkien pää ei kestä.

Uusi maaherra

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen sovittelee kovin mielellään maaherran viittaa harteilleen, vaikka lääninhallitukset maaherroineen on lakkautettu. Niiden tilalla valtion väliportaan hallintoeliminä toimivat Aluehallintovirastot (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastot (ELY). Maakuntaliitot maakuntajohtajineen ovat pelkkiä keskustelukerhoja, joista säädetään lyhyesti vuonna 1997 säädetyssä maakuntajakolaissa. Lain mukaan maa on alueiden kehittämista ja alueiden käytön suunnittelua varten jaettu maakuntiin.

Maakuntaliitot eivät siis ole osa virallista valtionhallintoa eikä niillä ole mitään itsenäistä päätösvaltaa. Melkoinen budjetti niillä kuitenkin on, koska alueen kunnat ja valtio yhdessä rahoittavat niiden toimintaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla tuntuu olevan rahaa käytettävissään liikaakin, ainakin sen tempauksista päätellen.

Muutama viikko sitten maakuntaliitto ilmoitti käyttävänsä kolme miljoonaa euroa mainoskampanjaan, jolla kerrotaan muulle maailmalle, että synkimmällä työttömyysalueella on työpaikkoja tarjolla kaikille tulijoille. Nyt maakuntajohtaja ilmoittaa järjestävänsä uudenvuoden vastaanoton valikoidulle kutsuvierasjoukolle. Johtaja sanoo suoraan, että tapahtuman tarkoitus on korvata maaherran perinteiset vastaanotot. Hän siis julistaa itsensä maaherraksi.

Uudenvuoden vastaanotto järjestetään jo toisen kerran, joten siitä on tarkoitus tehdä perinne. Sinne ei tietenkään kutsuta ihan ketä tahansa, vaan pelkästään maakunnan kehittämisessä ansioituneita kansalaisia. Johtajan mukaan tilaisuuden tarkoitus on kehittää maakunnan yhteishenkeä. Tässä hengennostatustilaisuudessa palkitaan maakunnan paras kehittäjä ja palkinnonsaaja valitaan jossain sisäpiirissä joillain perusteilla, jotka eivät ulkopuolisille kuulu.

Mitkään maakuntaliiton touhut eivät oikeastaan kuulu maakunnan asukkaille, vaan pelkästään sen kehittäjille. Tästä kertoo sekin, että maakuntahallitus päättää vastaanoton järjestämisestä ja antaa tapahtumalle eväitä ensi viikon kokouksessaan. Kokous pidetään Brysselissä, jonne hallitus lähtee pohtimaan tätä tärkeää asiaa.

Maakuntaliitto on periaatteessa demokraattinen toimielin. Jäsenet maakuntahallitukseen valitaan alueen kunnanvaltuustoissa, joten periaatteessa ja mutkan kautta he ovat äänestäjien valitsemia. Suora demokratia on kuitenkin näistä toimielimistä jo niin kaukana, että se on jäänyt jonnekin matkan  varrelle.

Niinpä maakuntajohtaja voi julistaa itsensä epäviralliseksi maaherraksi ja hallitus lähtee pitämään kokoustaan Brysseliin. Kokouksessa annetaan eväät siihen, mikä on protokollan mukainen niiaus- ja pokkausjärjestys kutsuilla, johon osallistuvat maakunnan parhaat pojat ja tytöt.

Nyt joku sano närkästyneenä, että Brysselissä tehdään muutakin kuin pidetään kokous. Kyllä minä uskon, että turismin lisäksi tutustutaan myös EU:n toimintaan. Se on taas ihan eri asia, mitä uutta oppia EU mahtaa antaa maakuntaliiton toimintaa ajatellen. Siitä minä olen ihan varma, että liikemies Kyösti Kakkosen palkitsemisesta maakunnan parhaana kehittäjänä olisi voitu päättää ihan kotimaisissa illanistujaisissakin. Hän sen palkinnon saa kuitenkin, ellei sitten palkittavana yllättäen ole itse uusi maaherra.

Kommentit (0)
  1. Annetaan juhlia
    25.11.2010, 08:53

    Uudenvuoden vastaanotoilla on henkisesti suuri merkitys sinne osallistuville maakunnan vaikuttajille. Annetaan heidän tavata kerran vuodessa.