Korona, työttömyys ja työvoimapula

-Et sinä voi verrata koronan takia työttömiksi jääneitä ahkeria työntekijöitä ja yrittäjiä kotona lojuviin laiskoihin luusereihin!

Tällainenkin kommentti löytyi blogin roskakorista palautteena eiliseen juttuuni. Kommentti kertoo syvälle juurtuneesta vihamielisestä asenteesta pitkäaikaistyöttömiä kohtaan, eikä tätä asennetta muuta edes poikkeustila. Vuosikausien jankutus laiskoista työttömistä on mennyt syvälle selkäytimeen.

Totuus nyt kuitenkin on, että sekä työttömyys että työvoimapula ovat tällä hetkellä erittäin totta. Pienyrittäjät joutuvat hakemaan työttömyyskorvausta ja vähän isommat yritykset lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitään. Samaan aikaan erityisesti maatalous ja marjanviljely kärsivät työvoimapulasta, kun ulkomaisten kausityöntekijöiden tuleminen on epävarmaa. Jos ongelmaa ei saada ratkaistua, niin sadot jäävät pieniksi ja tuonnin ollessa epävarmaa hinnat tulevat nousemaan hurjasti.

Ongelmaan on jo esitetty ratkaisuja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti Facebookissa humanitaarisin perustein saapuneiden maahanmuuttajien työllistämistä näihin töihin. Kun sivuutetaan Halla-aholle tyypillinen ivallisuus, niin ajatus vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta. Turvapaikanhakijoille voitaisiin myöntää työlupa ja oleskeluluvan jo saaneita työttömiä kannattaisi rekrytoida maataloustöihin. Ehtona tietenkin on, että työ soveltuu heille ja että siitä maksetaan TES:n mukaista palkkaa.

Toinenkin Halla-ahon ehdotus on toteuttamiskelpoinen, mutta liian suppea. Hän esitti eduskunnan kyselytunnilla, että epidemian takia lomautetun tai irtisanotun henkilön oikeus työttömyysturvaan säilyisi, jos hän ottaisi vastaan huoltovarmuuden kannalta oleellista kausityötä.

Ongelmana on kaikkien työttömien osalta palkan määrä. Karjalainen kertoi eilen tästä ongelmasta, ja jutun mukaan ukrainalaiset kausityöntekijät elävät kotimaassaan talven yli kesän ansioilla. Tätä en epäile, mutta Suomessa noin yhdeksän euron tuntipalkalla ei elä kunnolla edes työtä tehdessään. Kun tiloille on pakko saada työntekijöitä, niin ajatus työttömyysturvan jatkumisesta myös työn aikana tuntuu entistä järkevämmältä. Poikkeustila vaatii poikkeuksellisia päätöksiä.

Jo yhdenvertaisuuden takia tämän pitäisi tietenkin koskea ihan kaikkia työttömiä, ei ainoastaan epidemian takia työttömiksi jääneitä. Muutenkin alkaa näyttää siltä, että koronan takia työttömiksi jääneitä pidetään yleisesti jotenkin parempina työttöminä kuin jo kauan työttöminä olleita. Tällaista vastakkainasettelua ei pidä päästä syntymään.

Vähemmälle uutisoinnille on jäänyt koronan vaikutus työttömien arkeen. Eilen Yle kertoi kuntouttavan työtoiminnan pysähtymisestä, mutta jutussa on yksi erittäin paha virhe. Siinä puhutaan palkasta. Kuntouttava työtoiminta ei ole palkkatyötä, vaan sosiaalipalvelua, ja siihen osallistuva saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Se ei ole edes tarkoitettu työkykyisille, vaan ainoastaan niille, joiden työkyky on alentunut pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena.

En jaksa enää jauhaa kuntouttavasta työtoiminnasta. Totean vain, että vieläkään ei näköjään löydy sellaisia toimittajia, jotka tietäisivät siitä edes perusasiat. Olen ennenkin sanonut, että kuntouttava työtoiminta sopii niille vapaaehtoisille, jotka täyttävät lain asettamat edellytykset. Sosiaalisten kontaktien merkitystä en vähättele, mutta on väärin puhua työtoiminnasta ikään kuin se olisi palkkatyöhön rinnastettavaa. Työtä se kyllä on, mutta palkkaa siitä ei saa.

Kuntouttava työtoiminta ei varsinaisesti liity työvoimapulaan, mutta sieltäkin löytyisi varmasti työkykyisiä ja työhaluisia maataloustöihin. Kunhan vain kukaan valopää ei ehdota kuntouttavan työtoiminnan teettämistä mansikkapellolla työmarkkinatuella ja yhdeksän euron kulukorvauksella.