Kohupolitiikkaa

Media- ja somekohujen pääosassa saattaa olla vaikkapa fitness-kaunottaren rakkauselämä, mutta sellaisen ajanvietteen voi suosiolla jättää lukematta. Paljon ikävämpää on etenkin perussuomalaisten harjoittama kohupolitiikka. Siinä on tärkeintä ottaa jokin tosiasia, jättää faktat tarkistamatta ja kertoa asiasta näyttävästi omille kannattajille. Näin annetaan kuva tinkimättömästä politiikasta, jossa ei kuvia kumarreta. Kun asiavirhe paljastuu, niin se saatetaan korjata. Ei sillä enää ole väliä, sillä alkuperäinen viesti on jo mennyt perille.

Suomen Uutiset väitti Ylen sensuroineen hallituskriittisen blogin, ja lehden lukijat raivostuivat. Totuus oli, että Yle ei sensuroinut yhtään mitään, vaan jätti vain ostamatta kirjoittajan oman kolumnivuoron ulkopuolisen tekstin. Lisäperusteluna oli, että samaa aihepiiriä oli jo käsitelty. Jokainen media päättää itse sisällöstään, eikä kenelläkään ole subjektiivista oikeutta saada omia tekstejään julkaistuksi.

Suomen Uutiset julkaisi ihan hyvän lehtimiestavan mukaisesti Ylen vastineen, mutta kohu oli jo tehnyt tehtävänsä. Lukijoiden kommenttien mukaan Yle vain selittelee jäätyään kiinni sensuurista.

Näin siis mediassa. Sosiaalisessa mediassa kohun nostattaminen on paljon helpompaa. Siinäkin otetaan jokin tosiasia, mutta annetaan siitä värittynyt tai jopa ihan tahallisen väärä kuva.

Kansanedustaja Mauri Peltokangas kauhisteli ulkoministeri Pekka Haaviston esitutkinnan uutispimentoa.

Näyttää kamalalta. KRP tutkii ulkoministerin al-Holin pakolaisleiriin liittyviä toimia, mutta asiasta ei puhuta. Peltokangas on joko itse unohtanut aiemman uutisoinnin tai luottaa siihen, että hänen yleisönsä on unohtanut. Joulukuussa ei juuri muusta uutisoitukaan, ja helmikuussa kerrottiin KRP:n aloittavan esitutkinnan. Muistin virkistämiseksi lukekaa kooste tapahtumista täältä.

Esitutkintaa pyysi perustuslakivaliokunta, mutta vain yhdestä asiasta. Haavisto otti konsulipäälliköltä pois al-Holia koskevat asiat, mutta siinä ei ole mitään tutkittavaa. Kun hän vielä sen jälkeen ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia siirtää konsulipäällikkö toisiin tehtäviin, niin se johti esitutkintaan. Mikään muu hänen toiminnassaan al-Holin leirin asiassa ei ole tutkittavana, vaikka someoikeudessa Haavisto jo tuomittiin tutkimatta. Siitä voitte lukea täältä.

Tämä kohunpoikanen siis perustui lyhyeen muistiin. Kohun voi rakentaa myös ihan puhtaan sumutuksen varaan, kuten teki kansanedustaja Leena Meri. Hän otti paheksuttavakseen Valtioneuvoston Twitter-tililtä yhden ainoan J.V. Snellmanin päivänä julkaistun postauksen.

Meri antaa ymmärtää, että maan hallitus toivottaa hyvää J.V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää toivottamalla hyvää ramadania. Totuus on, että hallitus toivotti sitä näin:

No hupsis, ei ollutkaan islamisaatiota eikä suomalaisuuden vähättelyä, vaan asiallinen toivotus aidon suomalaisuuden hengessä.

Meri suuntasi viestinsä omille kannattajilleen luottaen siihen, että he eivät kuitenkaan selvitä totuutta. Puolueen retoriikkaan kuuluu halla-aholainen höpötys islamisaatiosta, ja sen monet ovat nielaisseet sellaisenaan. Viestiä pitää kuitenkin aika ajoin vahvistaa, jotta hiipuva vihan ja epäilyksen liekki roihahtaisi uudelleen.

Näin läpinäkyvä kannattajien kosiskelu tyhmäksi heittäytymällä ihmetyttää aina. Luulisi varatuomariksi kouluttautunutta suorastaan hävettävän, mutta ilmeisesti politiikassa ei sellaista sanaa tunneta.

Elämme kohujen aikaa, ja medialukutaito on kovilla. Kiireinen median ja somen selaaja ei paljon asioihin paneudu, vaan luottaa verkkokalvolle piirtyvään ensivaikutelmaan. Sen seurauksena joidenkin poliitikkojen julkisuushakuisuus ei poikkea oikeastaan mitenkään jonkun fitness-kaunottaren toiminnasta. Tärkeintä on, että puhutaan ja ollaan julkisuudessa.

Siinä on se ikävä puoli, että vähänkään tarkemmin katsovalle paljastuu tällaisen politiikan ja poliitikon kumisevan tyhjä sisältö. Jostain syystä se riittää monille äänestäjille.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (54)
  1. Ei se varatuomarin arvo kerro arvomaailmasta, maailmankatsomuksesta tai sivistyneisyydestä mitään luotettavaa. Olen tavannut jopa laamannin joka puhui suulla suuremmalla lakiasiasta, tietämättä siitä lainkohdasta yhtikäs mitään. Käyttäen kieltä josta porilaisessa nakkikioskin jonossa tulisi turpaan. Tämä ihan oikeassa asiassa, vastauskirjeenä.

  2. Nykyään kommenttien lukemiseen, missä tahansa mediassa, on varauduttava ämpärillisellä popcornia ja huudettava ”tapelkaa, saatte tupakkaa”

Kommentointi suljettu.