Ne puuttuvat työllisyystoimet
Kuten eilen arvasin, niin hurjaa vauhtia paranevat työllisyysluvut eivät oikein kelvanneet aiheeksi ainakaan Ylen tv-uutisiin. Viittomakielisissä uutisissa asiasta kerrottiin, mutta muissa uutislähetyksissä asia unohdettiin kokonaan. MTV:n uutisissa asiantuntija korosti, että hallituksella ei ole mitään tekemistä parantuneen työllisyyden kanssa.
Paineet uutisoida asiasta näyttävämmin kasvavat tänään, kun OP:n ja Nordean talousennusteet arvioivat talouden kasvavan aiempia ennusteita nopeammin. Kasvava talous tarkoittaa lisääntyvää kysyntää ja enemmän työpaikkoja, ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa oli joulukuun lopussa ensimmäistä kertaa koko tällä vuosituhannella alle 10 000 työtöntä.
Uutisoida pitäisi, mutta miten tämän nyt voisi kertoa niin, että maan hallitus ei saisi yhtään kunniaa? Meillehän on koko ajan kerrottu, että nykyiseltä hallitukselta puuttuvat kaikki työllisyystoimet, joten samalla linjalla voi jatkaa. Haastateltaviksi kutsutaan tietenkin sopiviksi katsottuja ekonomisteja, jotka puhuvat sujuvasti koronan heikentämän talouden yleismaailmallisesta toipumisesta. Oppositiopoliitikot voivat vahvistaa tämän ja lisätä, että nousu johtuu myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen jo etukäteen luomasta optimismista siinä tapauksessa, että pääministeri on Petteri Orpo. Jos ei ole, niin sitten Sipilän hallituksen työllisyystoimet alkavat viimeinkin vaikuttaa.
Ennen kaikkea on korostettava Marinin hallituksen puuttuvia työllisyystoimia. Oikeiston mielestä ainoita oikeita työllisyystoimia ovat kaikkien tukien leikkaaminen, niiden indeksikorotusten jäädyttäminen ja palkattoman työn lisääminen. Julkisen sektorin työntekijöiden ostovoiman leikkaaminen kiky-sopimuksella edisti sekä kotimaista kysyntää että ulkomaankauppaa. Ehdottoman tärkeää on myös palkkojen alentaminen paikallisneuvotteluja lisäämällä. Logiikka menee nurinkurisesti niin, että mitä vähemmän ihmisillä on rahaa, niin sitä paremmin taloudella menee.
On totta, että Marinin hallitukselta nämä perinteiset ja ainoiksi oikeiksi katsotut työllisyystoimet puuttuvat. Työttömille ei ole annettu keppiä, vaan porkkanaa. Tukia leikannut aktiivimalli poistettiin, indeksijäädytykset purettiin, toimeentulotukeen tehtiin tilapäinen koronakorotus ja tuen suojaosuutta eli mahdollisuutta ansaita tukien alenematta nostettiin. Siitä ikuisesta irvailun aiheesta vappusatasestakin ehdittiin maksaa eläkkeensaajille ensimmäinen osa jo ennen koronapandemiaa.
Lyhyesti sanoen erityisesti pienituloisten kansalaisten ostovoima on kasvanut, ja heillä kaikki se raha menee suoraan kulutukseen eli palautuu kansantalouden kiertoon toisin kuin yritysten jakamat jättiosingot. Vaaleissakin mainostetulla maalaisjärjellä jokainen ymmärtää, että suurin osa taloudesta perustuu tavallisten ihmisten työhön ja kulutukseen. Mitä paremmin tavallisilla ihmisillä menee, sitä paremmin menee taloudellakin. Jos rahaa otetaan heiltä pois, niin se kaikki on suoraan pois talouden kierrosta.
Mutta kun se on sitä velkarahaa. Niin on, mutta velkaa ovat myös yrityksille maksetut koronatuet, yrittäjille maksettavat työttömyyskorvaukset ja kunnille annetut ylimääräiset valtionavut. Talouden pitää pyöriä lamassakin, ja jos kenelläkään ei ole rahaa, niin se ei kerta kaikkiaan pyöri. Lisäksi valtio saa tällä hetkellä velkaa miinuskorolla, ja sillä velkarahalla voidaan maksaa pois vanhoja, korkealla korolla otettuja velkoja. Ei tarvitse myydä valtion omaisuutta ja teeskennellä, että sitä ei myyty, vaan työllisyys parani ja talous koheni hallituksen työllisyystoimien ansiosta.
Siis niiden työllisyystoimien, joiden puuttumisesta nyt on puhuttu koko ajan. Niistä puuttuu vain se keppi, ja sen puuttuminen on osoittautunut hyväksi asiaksi.
Tuota samaa potaskaa oppositio ja sen kannatusmedia ovat jauhaneet jo eduskuntavaaleista lähtien. Kaikki on ”väärin sammutettu” tekipä hallitus mitä tahansa, vaikka totuus on ihan toisenlainen.
Muistaakseni edellistä hallitusta ”kehuttiin” aivan samoin, samoin sitä edellistä…Miksi nykyinen poikkeaisi. Edellisen hallituksen jäljiltä työllisyysmittarit olivat hieman parempiakin, taisivat saada pistettyä hiukan keppiäkin sekaan. Monasti virkaurani aikana puhuttiin ja jopa käytiin katsomassa ”Tanskan mallia”, nytkin sitä olisi tarjolla vaikkapa työllistämistoimissa. Kukaan ei tosin muista, mitä se tällä kerralla tarkoittaisi, mutta koska sillä on saatu parempia tuloksia, se ei tietenkään ”sovi meille”.
”Työttömille ei ole annettu keppiä, vaan porkkanaa. Tukia leikannut aktiivimalli poistettiin, indeksijäädytykset purettiin, toimeentulotukeen tehtiin tilapäinen koronakorotus ja tuen suojaosuutta eli mahdollituutta ansaita tukien alenematta nostettiin.”
Mitenkäs se Aisopoksen satu valoisasta, lämmittävästä porkkanaa tarjoavasta Auringosta, versus kovasta, kylmästi puhaltavasta kepillähakkaaja Pohjatuulesta oikein menikään?
Itse olin muinaisen Vanhasen hallituksen aikaan vastaavissa hommissa. Kun tunteja ei ollut tarpeeksi, piti raportoida työssä olemisen ja pitää työnhakua vireillä, että sai sovitellun päivärahan. Kävin muistaakseni myös työkkärissä säännöllisesti, vaikka työ,oli toisella puolella Suomea. Eikä silloinkaan voinut vetää lonkkaa kesällä, vaikka kuinka olisi tiedossa ollut se syksyn pesti. Silloin tosin taisi olla ammattisuoja, ettei mitä tahansa työtä ottaa vastaan, mutta se ammattisuoja on kyllä poistettu jo monta hallitusta sitten.