Syvä kahtiajako
Syvä yhteiskunnallinen kahtiajako kulkee niiden välillä, jotka ovat työssä ja jotka eivät ole työssä.
Näin viattoman tuntuisesti totesi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan, joka pitemmälle luettuna osoittautuu varauksettomaksi työttömillä teetettävän palkattoman työn kannattamiseksi.
Hallitus yrittää kuroa kahtiajakoa umpeen kokeiluvaiheessa olevalla hankkeella, osallistavalla sosiaaliturvalla, jonka edellinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) laittoi liikkeelle.
Ei hallitus yritä kuroa umpeen kahtiajakoa työssä olevien ja työttömien välillä. Se pyrkii vain siirtämään sen uuteen paikkaan luomalla kahdet työmarkkinat. Tosilla maksetaan tehdystä työstä TES:n mukaista palkkaa ja toisilla samasta työstä maksetaan vain kansalaiselle muutenkin kuuluva sosiaaliturva.
Se kahtiajako tulee siis kulkemaan kahden samassa työpaikassa samaa työtä rinnakkain tekevän välillä.
HS:n mielestä olisi parempi puhua suoran vastikkeellisesta sosiaaliturvasta:
Osallistava sosiaaliturva on nimityksenä uuskieltä, joka jättää auki sen, mistä työttömät oikein pääsevät osalliseksi. Parempi olisikin puhua vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, sillä ajatuksena on, että yhteiskunnalta saadun tuen vastineeksi on tehtävä jonkin verran töitä.
Osallistava sosiaaliturva on minunkin mielestäni kaunistelua ja epämääräistämistä. Viime kesänä Risikko puhui vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, mutta siirtyi nopeasti puhumaan osallistavasta sosiaaliturvasta. Se kuulostaa paljon miellyttävämmältä kuin pakkotyöhön viittaava vastikkeellisuus.
Osallistavasta sosiaaliturvasta puhuminen jättää tosiaan avoimeksi sen, mistä työttömät pääsevät osallisiksi. He pääsevät osallisiksi ainostaan työnteosta, mutta eivät mistään sen mukanaan tuomista hyödyistä.
Työttömät eivät saa tekemästään työstä palkkaa eikä heille kerry eläkettä. He eivät pääse osalliseksi työterveyshuollosta eivätkä työpaikkaruokailusta. He eivät yleensä pääse edes työyhteisöön mukaan, vaan heitä katsotaan pitkin nenänvartta. Heille jää ainoastaan työn ilo, jolla ei elä.
Rauma on yksi pilottikunta. Siellä etenkin paikallinen sosiaali- ja terveysvirasto on valjastettu mukaan kokeiluun. Viraston kautta työttömille on löytynyt avustavia tehtäviä muun muassa vanhustenhoidosta.
Tässä paljastuu osallistavan sosiaaliturvan todellinen luonne. Tarkoitus on ihan selvästi ruveta vastoin lakia teettämään palkkatöinä tehtäviä töitä palkattomasti.
Vielä toistaiseksi työstään palkkaa saavien olisi viimeistään nyt syytä huolestua. Teidät tullaan sysäämään työttömiksi ja korvaamaan palkattomilla työntekijöillä. Jonkin aikaa nautittuanne nyt kadehtimastanne sosiaaliturvasta pääsettekin siiten tekemään entistä työtänne palkatta.
Raumalle on muodostettu vastikkeellistamisen kohderyhmän, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotuen saajien osallistumiselle (ei osallistamiselle) perustuva pilottihankkeen valvontaryhmä (salainen, Rauma – Osallistava sosiaaliturva). Aiemmin perustetiin sellainen Varkauteen (Varkaus – Osallistava sosiaaliturva), ja tulossa on muihin neljään pilottikuntaan Äänekoskelle, Paltamoon, Loimaalle ja Rovaniemelle. Lisätietoja minulta juha.keltti@akl-web.fi tai fb-ryhmästä Ei pakkotyölle. Valvojat valvontaan!
“Osallistava” työllistämistoiminta voi korkeintaan tuoda iloa perintörikkaille asunnonomistajille tai hyvissä naimisissa oleville työttömille, ei persaukisille yksinhuoltajille, maahanmuuttajille tai muille paarialuokille. Itse teen vapaaehtoishommia puhtaasti vapaaehtoisena, mutta jo samaan työhön työkokeiluun hakeminen kirpaisee, sillä silloin olen valvonnan piirissä ja 9 euron kannustuspäiväraha vaativasta työstä tuntuisi pahemmalta kuin palkattomuus. Tämä “karkkiraha” on mielestäni naurettavin köyhien kyykyttämisen muoto – pulloja keräämällä luultavasti saisi enemmän lisätienestejä ja pysyisi paremmassa kunnossakin. Blogisi on muuten yksi parhaita yhteiskuntapoliittisia blogeja, monta kertaa olen täällä käynyt ja aina olen saanut uutta ajateltavaa ja pontta aiemmille ajatuksilleni!