Tavoite ja todellisuus
Hallitus esittää muutosta lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Muutoksen myötä kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien enimmäismäärä viikossa vähenisi neljään nykyisestä viidestä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017 ja sen tarkoituksena on vähentää kuntien kustannuksia kolmella miljoonalla eurolla. STM:n asiasta antama tiedote löytyy täältä.
Äkkiä katsoen tämä näyttää hyvältä uutiselta, mutta tosiasiassa se ei sitä ole. Muutos tulee lisäämään palkatta tehtävän työn määrää ja syventämään pitkäaikaistyöttömien kastijakoa.
Tiedotteen mukaan kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämä sosiaalipalvelu, jonka tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi työtoimintana, ryhmätoimintana tai yksilövalmennuksena.
Ministeriö puhuu kauniisti, mutta paskaa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ei sano mitään arjenhallinnasta eikä työ- ja toimintakyvystä. Lain kohderyhmään kuuluvat automaattisesti 500 päivää työttömänä olleet ja ensi vuoden alusta työttömyyspäiviä tarvitaan vain 300. Ministeriön omaa, lakiin perustumatonta korukieltä käyttäen asiakkaan arjen- ja elämänhallinta on siinä ajassa kadonnut ja hän on kyvytön tekemään mitään ilman sosiaalipalvelua. Ja se palvelu on tietenkin taas sitä palkatonta työtoimintaa.
Ryhmätoiminnan ja yksilövalmennuksen voitte unohtaa. Niin tekevät kaikki kunnatkin.
Ministeriön mukaan lakiehdotuksen tavoitteena on suunnata kuntouttava työtoiminta niille työttömille, jotka eivät kykene osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin. Julkisilla työvoimapalveluilla tarkoitetaan muun muassa työvoimakoulutusta, työnhakuvalmennusta, uravalmennusta sekä koulutus- ja työkokeilua.
Työttömät siis jaetaan kahteen eri kastiin. Lakisääteiset 300 päivää työttömänä olleet katsotaan ilman muuta arjenhallintansa menettäneiksi surkimuksiksi, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluna annettavaa palkatonta pakkotyötä risusavotassa. Sen jälkeen heidät ylennetään siihen joukkoon, joka kykenee osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin. Sitten osa heistä pääsee konsulttien vetämille työllisyyskursseille opettelemaan miten sanotaan käsipäivää. Suurin osa pääsee jatkamaan palkatonta risusavottaa työkokeilun nimellä.
Lakimuutoksen tarkoituksena on vähentää kuntien kustannuksia kolmella miljoonalla eurolla.
Tämä kohta tulee toteutumaan. Kun työtön laitetaan kuntouttavaan työtoimintaan, niin kunnan maksusosuus hänen työmarkkinatukeensa lakkaa. Viikottaisten työpäivien määrä ei vaikuta asiaan. Kun yhden kuntouttavaa työtä tekevän työpäivät vähenevät, niin palkatut työvalmentajat kykenevät paimentamaan yhä useampia palkattoman työn tekijöitä.
Työttömän kannalta tilanne ei parane. Hänet aktivoidaan kuntouttavaan työtoimintaan tekemään työtä palkatta 1-4 päiväksi viikossa 4-8 tuntia päivässä. Jossain vaiheessa vailla mitään sosiaalialan koulutusta oleva työvalmentaja katsoo hänen elämänhallintansa parantuneen niin paljon, että hänet ylennetään työvoimapalveluihin kelpaavaksi. Sitten sama palkaton työ jatkuu työkokeilun nimellä. Tosin nyt hänen katsotaan kykenevän työhön kokopäiväisesti viikon jokaisena arkipäivänä ja hänet voidaan ohjata työpajalle tuottamaan voittoa pajan pyörittäjille.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on niin härskiä työttömien hyväksikäyttöä, että pieni kosmeettinen viilaus ei muuta sitä yhtään paremmaksi.
Kun olin kuntouttavassa pari vuotta sitten, hain erääseen koulutukseen. Ja sinne pääsin vasta oltuani kuntouttavassa kaksi vuotta. En tiedä (enkä hölmönä älynnyt kysyä) että oliko kuty kenties edellytys koulutukseen pääsemiselle. Kun aika kauan sinne joutui hakemaan (koulutus oli nonstop-muotoinen eli jatkuva haku).
Tänä vuonna hain toiseen koulutukseen, jonne kyllä pääsin ilman mitään kuntouttavaa.
Olen itse vajaakuntoinen työnhakija. Minullekin on tarjottu TYP:in asiakkuutta. Olisi ehkä mahdollisuus kuntoutustuelle, mutta en olisi vielä halukas eläkkeelle. Olen tällä hetkellä TE-toimiston järjestämässä työhönvalmennuksessa, eli minulla on työvalmentaja “job coach”, haetaan nyt mahdollista uutta ammattikoulutusta, mutta siihen vaaditaan harjoittelupaikka, eikä ole mitään takeita projektin onnistumisesta, koska harjoittelupaikat ovat kiven alla hakemalleni alalle. Pelkona on siis tämä kuty, jos homma ei toimi, joka ei veisi kyllä yhteen eteenpäin. Periaatteessahan koko TYP:in toiminta karensseineen on täysin sosiaalityöntekijöiden ammattietiikan vastaista, koska heidän tulisi auttaa heikoimmassa asemassa olevien asiakkaidensa selviämistä, mitä toimeentulotuen 20-40 %:n leikkaukset eivät auta. Tästä aiheesta olen lukenut myös kirjoittavan sosiaalityötä opiskelevien “Sosiaalinen tekijä”-blogista, mutta sylttytehdas johtaa neoliberalistiseen politiikkaan ja päättäjiin, jotka tätä vaativat. Hieman sama asia, että lääkäreiden käskettäisiin olemaan hoitamatta potilaitaan, jos he eivät suostu vaadittaviin toimenpiteisiin.
“kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämä sosiaalipalvelu”
Kyseessä on pakkopalvelu. Kun pakkotyö on kielletty eikä pakkohoitoon ole edellytyksiä niin on keksitty pakkopalvelu. Ei lopu päättäjiltä mielikuvitus työttömien kyykytyskeinoja keksiessä.
Kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen moraalista on vireillä kaksi kirjallista kysymystä ministerille.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_898_2014_p.shtml
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_927_2014_p.shtml
Nuo kysymykset tuskin johtavat mihinkään mutta mielenkiintoista on seurata millaista soopaa on ministerin vastaus.
Kiitos Anna Kontula!
Muistaakseni eräs toinen kansanedustaja, jonka nimeä en mainitse, kirjoitti verkkokolumnissaan puolustaessaan työpajoja ja kuntouttavaa työtoimintaa, että “työssäkäyvät on pidettävä tyytyväisinä”. Hän on ehdokkaana tulevissa vaaleissa ja toivoo näin kalastavansa työssäkäyvien ääniä. Osa ehkä tarttuu tähän matoon, ymmärtämättä että madon läpi on pudotettu terävä koukku, mikä takertuu tosi kipeästi kitalakeen, jos sen nielaisee.
Jokainen, jolla on työpaikka, saa olla iloinen että niin on, mutta on aivan turha elätellä kuvitelmaa työpaikan (tai palkan) pysyvyydestä näiden lakien voimaan tulon jälkeen. Ilmaista, hyvinkoulutettua työvoimaa (=työttömiä) on runsaasti, ja sillä voi korvata hyvin monia vaativaakin ammattitaitoa vaativat tehtävät. Työssäkäyvien on syytä pelätä, myös omien työpaikkojensa ja tulevaisuutensa suhteen.
Eduskuntavaaleissa kannattaa olla tarkkana. Jos valtaan pääsevät ne, jotka näitä lakeja innokkaimmin ajavat, siitä ei seuraa mitään hyvää työssäkäyvillekään, eikä eläkeläisille (tätähän jo puuhataan ja sen puolesta puhutaan, että eläkeläistenkin olisi yhteisen edun nimissä tehtävä ilmaistyötä, koska ” syrjäytyminen” on niin kovin pahasta).
“Jos valtaan pääsevät ne, jotka näitä lakeja innokkaimmin ajavat”
Eli pitää työttömän nyt toivoa että valtaan ei ainakaan pääse:
– Vihreät
– SDP
– Keskusta
– Perussuomalaiset
– Vasemmistoliitto
– Kokoomus
– Kristillisdemokraatit
Taitaa RKP ainoa eduskuntapuolue olla jolta ei avauksia ole tullut pakkotyön autuaaksi tekemisestä, mutta rehellisyyden nimissä pitää myöntää etten kyseisen puljun vaaliohjelmia tai muuta puolue propagandaa ole lukenut että voisin aivan varmaksi väittää.
Muistaakseni Räsänen oli Risikon kanssa luomassa kuntouttavaa työtoimintaa. Lääkärin ja sen hoitaja heh heh.
No, ehkä olisi pitänyt kirjoittaa: “kannattaa äänestää heitä, jotka suhtautuvat kriittisesti ja uskaltavat kyseenalaistaa tämäntyyppiset lakihdotukset”.
Lakiehdotus on niin kauan lakiehdotus kunnes se on on mennyt kaikkien tarkastusten läpi eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta mm käsittelee lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden (etteivät ehdotetut lait ole ristiriidassa sen kanssa) ja myös sen miten ne suhtautuvat Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin.
Esimerkiksi paljon puhutussa Sote-uudistuksessa on vielä paljon työtä, koska siinä on perustuslain kannalta useita ongelmallisia kohtia.
Lakien säätäminen ei käy tuosta vaan. Se, että kansanedustajat tekevät huomautuksia jo valmisteluvaiheessa on tärkeä osa sitä prosessia. Hallitus esittää lakeja ja asetuksia, mutta ne eivät välttämättä mene esitetyssä muodossaan läpi. Oikeuskansleri valvoo valtionneuvoston toimien lainmukaisuutta. Suomi on (ainakin vielä) länsimainen oikeusvaltio.
“No, ehkä olisi pitänyt kirjoittaa: ”kannattaa äänestää heitä, jotka suhtautuvat kriittisesti ja uskaltavat kyseenalaistaa tämäntyyppiset lakihdotukset”.”
Varmaan näinkin. Tosin aika mielenkiintoista yhteikuntajärjestystä silloin päädyt mainostamaan. Meinaan vaan että aika usein näistä äänestyskehoituksista uohtuu mainita ne politiikan reaaliteetit kuten ryhmäkuri ja D’Hondtin vaalitapa.
“Perustuslakivaliokunta mm käsittelee lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden (etteivät ehdotetut lait ole ristiriidassa sen kanssa) ja myös sen miten ne suhtautuvat Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin. ”
Näin on. Onneksi perustuslakivalikunta on käynyt aijemminkin lait läpi joten mitään kansainvälisiä lakeja ei olla päästy rikkomaan esimerkiksi pakkotyön kohdalla.
“Se, että kansanedustajat tekevät huomautuksia jo valmisteluvaiheessa on tärkeä osa sitä prosessia. ”
Toki on tämä on varsin tärkeää. Eipähän kukaan ainakaan pääse lakien säätämisen jälkeen valittamaan etteikö kansanedustajat eivät olisi voineet vaikuttaa säädettyyn lakiin.
“Oikeuskansleri valvoo valtionneuvoston toimien lainmukaisuutta.”
Tietenkin. Kun kerran lakeja on säädetty niin aika typeräähän se olisi ettei niitä valvottaisi ja noudatettaisi.
“Suomi on (ainakin vielä) länsimainen oikeusvaltio.”
No kukaan tätä varmasti ei ole kiistämässä. Tosin siitä voidaan olla montaa mieltä että onko se nyt niin imartelevaa tulla verratuksi länsimaisiin oikeusvaltioihin joiden historia ei järin imarteleva ole kun katsellaan esimerkiksi edellistä vuosisataa(ja miksei tätäkin).
Olen sitä itse mieltä, sataprosenttisesti, että nämä työttömiin kohdistuvat lait tai lakiehdotukset rikkovat ihmisoikeuksia. Mutta siihen, että ne eivät menisi läpi, ettei niitä ajettaisi eteenpäin, tarvitaan kansanedustajien tahtoa ja valppautta. Ja tietenkin myös kansalaisten toimintaa ja sitä, että tuodaan asia esille. Kuten mm täällä on tuotu.
Se, että länsimaiset oikeusvaltiot eivät ole (eivät ole olleet) kaikessa hyviä, ei tarkoita sitä etteikö näihin asioihin voisi yrittää myös vaikuttaa ja niitä kritisoida. Vaikka se toisinaan aika epätoivoiselta tuntuukin.