Laitonta sopimista

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta.

Näin ohjeistaa sosiaali- ja terveysministeriö kuntia uusimmassa ohjeessaan. Ministeriön ohje on tarkoitettu muistuttamaan kuntia kuntouttavan työtoiminnan lainmukaisesta järjestämisestä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta määrää tarkasti mitä aktivointisuunnitelmaan on kirjattava silloin, kun toimenpiteeksi sovitaan kuntouttava työtoiminta.

Millaista sitten on tuo ”laadultaan hyvä sosiaalihuolto” käytännössä? Tästä olkoon  varoittavana esimerkkinä Huittisten kaupungissa äskettäin laadittu aktivointisuunnitelman päivitys, jolla jatkettiin asiakkaan kuntouttavaa työtoimintaa.

Mikähän tässä mahtoi mennä pieleen?

Vastaus on, että suunnilleen kaikki. Ensin pari muotoseikkaa. Sopimus on päivätty 15.12.2014, mutta asiakkaan mukaan se tehtiin 16.12. Samalta päivältä hän menetti työmarkkinatuen, koska hänen katsottiin olleen luvatta poissa kuntouttavasta työtoiminnasta.

Hän oli siis samaan aikaan sekä luvatta poissa että sopimassa kuntouttavan työtoiminnan jatkosta.

Sopimistilaisuudessa oli asiakkaan lisäksi läsnä vain työnohjaaja eli esihenkilö, jolta puuttuu sosiaalialan koulutus. Ministeriön määräyksen mukaan laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta.

Paikalla ei siis ollut sosiaalilan ammattilaista eikä TE-toimiston edustajaa. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 2 luvun 7 §:n mukaan aktivointisuunnitelman laatimiseen osallistuu se työ- ja elinkeinotoimisto, jonka toiminta-alueeseen kunta kuuluu. Sopimuksesta puuttuvat kokonaan allekirjoitukset. Lain 3 luvun 8 §:n 5 momentin mukaan aktivointisuunnitelman allekirjoittavat työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö.

Nämä lain edellyttämät muotomääräykset on siis ohitettu. Mennäänpä sitten itse sopimuksen sisältöön. Lain 3 luvun 9 § määrää näin:

Jos aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan ainakin seuraavat asiat:

1) kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka;

2) kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto;

3) kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus;

4) henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut; sekä

5) ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta.

Toiminnan kuvaus on kirjattu puutteellisesti. Sopimuksessa on kerrottu vain toiminnan järjestämispaikka, mutta toimintaa ei kuvailla mitenkään. Päivittäinen ja viikottainen kesto on merkitty asianmukaisesti, samoin jakson alkamisajankohta ja pituus.

Kaikki muu sitten jääkin puuttumaan. Sopimuksessa ei mainita mitään työtoiminnan ohella tarjottavista muista sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluista, vaikka kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus pitäisi olla sosiaalinen ja terveydellinen kuntouttaminen. Tämän sopimuksen tarkoitus näyttää olevan asiakkaan säilöminen päiväkeskukseen. Edes vaikutusten arviointiajankohtaa ei ole kirjattu, vaikka laki selkeästi sitä edellyttää.

Tällaisia sopimuksen irvikuvia siis tehtaillaan jatkuvasti. Huittinen on tässä vain esimerkki, ihan samaa liukuhihnatavaraa tuotetaan kaikkialla.

Minun neuvoni on, että asiakkaan kannattaa osallistua työtoimintaan sopimuksen mukaisesti, mutta itse sopimus kannattaa lähettää Aluehallintoviraston arvioitavaksi saatekirjelmänä vaikkapa tämä juttuni.