Pääkirjoitus: Miksi tyhmistymme?

Kuuntelin autoradiosta Ylen ohjelmaa, jossa viestinnän professori Esa Väliverronen puhui sivistyksestä. Sivistys tarkoittaa Wikipedian mukaan kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Sivistys on aiemmin ollut meille ylpeyden aihe. Siihen on pyritty. Jokainen meistä on halunnut sivistyä ja olla sivistynyt.
Sivistyksen puute aiheutti meissä vielä vähän aikaa sitten häpeän tunteita. ”Nykyään sivistymättömyys saattaa olla jopa ylpeyden aihe”, professori Väliverronen sanoi. Olin ajaa ojaan.

Marja Aarnipuro

Marja Aarnipuro

Tottahan professori puhui, ikävä kyllä. Tässä kummallisessa ajassa, jota parhaillaan elämme, tieteellisesti todistettuja faktoja kyseenalaistetaan mennen tullen. Yksi epäilee maapallon pyöreyttä, toinen kiistää evoluutioteorian. Lääketieteestä kadun mies tuntuu tietävän enemmän kuin tiedeyhteisö. Ihmiset haluavat itse päättää, onko rokottaminen hyödyllistä. Tällainen ”tietämys” saattaa käydä hengen päälle.
Tieteet perustuvat reaalimaailmasta tehtyihin havaintoihin ja kokeisiin. Intuitio ei ole tiedettä, eivätkä mielipiteet ole faktoja. Tämä tuntuu hämärtyvän nykypäivänä monen mielessä.
Lääketieteellisessä mallissa lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset hoitavat potilaita parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Maailmanlaajuinen tiedeyhteisö kerää ja käsittelee tätä tietoa koko ajan. Myös Suomen terveydenhuollossa.
Luulo ei ole tiedon väärti. Järjenkäyttö on sallittua. Eikä sivistys ole pahasta.

Pääkirjoitus: Eipäs keplotella!

Vanhan sanonnan mukaan ihmiset ovat tasa-arvoisia, toiset vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Tämä tuli mieleen, kun kesällä alettiin kohuta kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä.

Marja Aarnipuro

Marja Aarnipuro

Vähintään seitsemän vuotta kansanedustajana ennen vuotta 2011 ollut voi saada sopeutumiseläkettä, mikäli hän ei työllisty työmarkkinoilla. Sopeutumiseläkkeessä ei ole alaikärajaa.

Tämä järjestelmä sotii kansalaisten yleistä oikeustajua vastaan. Entistä kohtuuttomammalta se tuntuu nyt, kun kaikkien eläkeikää on nostettu. Vielä enemmän ärsyttää se, että eräät entiset edustajat näyttävät keplottelevan muiden tulojensa suhteen niin, etteivät varmasti menetä tätä anteliasta eläke-etuuttaan.

Vuonna 2011 lakiin tehtiin muutos, jonka mukaan tuoreemmalle kansanedustajalle maksetaan vain sopeutumisrahaa ja enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä, mikäli tämä ei työllisty. Muutosta ajoi voimallisesti silloinen eduskunnan puhemies ja nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Sopeutumisraha nauttii yleistä hyväksyntää, sillä sitä voi verrata ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Nykyinen eduskunnan puhemies Maria Lohela on luvannut ottaa sopeutumiseläkejärjestelmän esille syysistuntokauden alussa. Useammassa eduskuntaryhmässä on tiettävästi halua muuttaa sopeutumiseläkejärjestelmää, vaikka joku ehti jo väittää, ettei lainsäädäntöä voi oikeusvaltiossa takautuvasti muuttaa. Se on höpöpuhetta. Jos näin olisi, hallitus ei olisi voinut tehdä muitakaan leikkauksia.

Pääkirjoitus: Jäikö Perussuomalaisten jakaantumisesta paha maku?

Hämmennys. Sillä sanalla voi nyt kuvata Suomen poliittista ilmapiiriä. Perussuomalaisten
jakaannuttua maassa on toimintakykyinen hallitus, mutta sen viidellä ministerillä on takanaan vain noin puolet aiemmasta kannatuksesta. Tätä eivät kaikki purematta niele.

Marja Aarnipuro

Marja Aarnipuro

Perussuomalaiseen puolueeseen jääneet eivät luonnollisestikaan voi hallitusratkaisua hyväksyä. Kriisin ratkaisuprosessiin ei ole tyytyväinen myöskään kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo, joka kirjoitti Savon Sanomien blogissaan näin: ”Viime viikon näytelmästä jäi minulle paha maku. En näköjään vieläkään ymmärrä politiikkaa.”

Harkimo kutsuu hallitusratkaisua näytelmäksi ja silmänlumeeksi viitaten siihen, miten Sipilä, Orpo ja Soini esikuntineen junailivat hallitukselle jatkon ottamatta eduskuntaryhmiä juurikaan huomioon.

Presidentti Sauli Niinistö murahteli jälkikäteen, että ”hallituksen eronpyyntö olisi voinut olla paikallaan”. Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto puolestaan kauhisteli, että tällaista pääsee tapahtumaan, kun maalta puuttuu oikeuskansleri. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystihän ehtii aloittaa oikeuskanslerina sote-kiireiden vuoksi vasta vuodenvaihteessa.

Tilastokeskus listaa verkkosivuillaan mainintoja, jotka Suomi on saanut kansainvälisissä vertailuissa. Suomi on maailman vakain valtio ja turvallisin maa, Suomessa on maailman paras hallinto ja olemme maailman kolmanneksi paras maa laillisuusperiaatteen noudattamisessa. Toivotaan, että sijat säilyvät.